Pariinkin kertaan kannattamattomaksi arvioitu laivareitti Itä-Virosta Kotkaan on jälleen nostettu esiin Suomenlahden etelärannalla. Vaalimaalla vieraillut Itä-Virumaan matkailuverkoston koordinaattori Kadri Jalonen väittää, että aiemmat Suomen puolella tehdyt kannattavuuslaskelmat ovat perustuneet vääriin tietoihin. Itä-Virosta olisi tulossa Kaakkois-Suomeen paljon suurempi ja varakkaampi matkailijajoukko kuin aiemmin on laskettu.

Vaalimaa25 -tapahtumaan osallistuneen Kadri Jalosen mukaan Itä-Virossa katsotaan toiveikkaana pohjoiseen eli Suomeen nyt, kun matkailu rajan yli Venäjälle käytännössä loppui Ukrainan sodan alettua runsaat kolme vuotta sitten. 

– Aiemmin Venäjältä tuli Itä-Viroon 40.000 matkailijaa vuodessa, nyt enää 3000, kertoo Jalonen. Nyt haetaan uutta suoraa matkailureittiä Itä-Suomen ja Itä-Viron välille. 

Laivareitin kannattavuutta on selvitetty Suomenlahden molemmin puolin. Itä-Virossa se on todettu kannattavaksi, mikäli merta ylittämään saadaan laiva. Suomen puolella Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun XAMKin viimevuotinen selvitys ei anna sille mitään toivoa. Koordinaattori Kadri Jalonen selittää syyksi väärät tiedot oletetuista virolaisista matkailijamääristä. Ukrainan sodan syttymisen jälkeen tilanne on olennaisesti muuttunut. Itävirolainen lähtisi nyt mieluusti suorinta reittiä Suomeen.

Kadri Jalosen mukaan Suomessa tehdyssä kannattavuusselvityksessä ei ole otettu huomioon sitä, että virolaiset ovat jo nyt Suomen suurin ulkomaalainen matkailijaryhmä. 

– Suomeen tulee vuosittain 800.000 virolaista, melkein kaksi kertaa enemmän kuin ruotsalaisia! Jalonen kertoo virolaisten myös käyttävän Suomessa enemmän rahaa kuin ruotsalaiset. 

– Virolaisia kiinnostaa Suomessa erityisesti luonto, mutta tällä hetkellä varsinkin esteaita voisi olla matkailuvaltti, Jalonen sanoo.

Suomalaisille taas olisi tarjolla uusia houkutuksia Itä-Virossa vaihtoehdoksi  Pärnulle, jossa käy vuosittain noin 200.000 suomalaista.

– Olemme saaneet 345 miljoonaa euroa EU-tukea, jolla on perustettu 30 isoa yritystä ja mm neljä isoa kylpylähotellia eli meillä on iso kasvuhyppy meneillään, kertoo Jalonen. 

Itä-Viro heräsi muokkaamaan matkailustrategiaansa uusiksi sen jälkeen, kun venäläisturistien matkailu länteen hiipui. 

– Me lähdemme siitä, että itäraja ei avaudu vuosiin. Meidän ratkaisumme ei siis ole odottaa itä-länsi -reitin avautumista, vaan avata uusi pohjois-eteläreitti Lapista Itä-Viron kautta etelään asti, visioi Jalonen. 

–Uudessa laivayhteydessä kyse ei ole vain kahden pikkualueen yhteistyöstä, vaan rahaa tuovasta matkailusta, joka vaikuttaa koko alueen kehittämiseen. Suomen ja Viron välillä on jo nyt erittäin vilkas laivaliikenne, mutta Kadri Jalosen mukaan se ei riitä. Itävirolaisille matka vaikkapa Kaakkois-Suomeen merkitsee nyt pitkää kiertotietä.