Viime keväänä alakoululaiset sulkivat viimeisen kerran Poitsilan koulun ovet. Koulu lakkautettiin ja oppilaat siirrettiin muihin lähialueen kouluihin. Nyt koulun käytävillä kaikuvat aikuiset askelet, kun Kymenlaakson opiston Haminan kampus siirtyi sinne vuoden alusta. Muuttoon oli käytännön syy: Suomen kielen koulutusryhmät eivät enää mahtuneet aiempiin, Hiljaisuuden ystävät ry:ltä vuokrattuihin tiloihin Poitsilan kartanossa.

– Osa opiskelijoista oli hajasijoitettu mm. Summan kylä- ja kulttuurikeskukseen. Se oli hankalaa yhteishengen luomisen, tiedonkulun ja opiskelijaruokailujen järjestämisen kannalta, sanoo Kymenlaakson opiston rehtori Sanna Gango.

Viime viikolla Poitsilan koululla vietettiin avajaisia. Avoimissa ovissa ja sen jälkeen erillisessä kutsuvierastilaisuudessa pääsi katsomaan, miltä koulu näyttää nyt. Tilat on uudistettu kansanopiston aikuisopiskelijoiden tarpeita ajatellen. Muutostöiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Pia Puheloinen.

– Rahaa ei ollut käytettävissä paljoa, ja muutenkin ajatusmaailmaan sopi käyttää aina ensisijaisesti käytettyjä kalusteita.

Kalusteista monet löytyivät käytettyjä oppimisympäristöjen ja konttoreiden kalusteita välittävistä yrityksistä. Pia kiersi myös kirppareita ja kierrätysliikkeitä pitkin maakuntaa löytääkseen juuri sopivat sisustuksen elementit.

– Halusin tehdä kaunista, viihtyisää, käytännöllistä ja talon henkeen sopivaa.

Viihtyvyyden luomisessa värit ovat tärkeitä. Sisustuksessa toistuu aika-ajoin energinen oranssi; väri, jonka Pia on napannut luokkahuoneiden ovista.

– Tämä on erinomaisesti suunniteltu rakennus. Täällä ei ole akustiikkaongelmia, ei sisäilmaongelmia. Talon v. 1959 suunnitelleet nuoret arkkitehdit suunnittelivat sen nimenomaan koulukäyttöön, Pia Puheloinen toteaa.

Kutsuvierastilaisuudessa ääneen pääsi myös tilojen käyttäjä. Intiasta lähtöisin oleva Jay Ahsan on opiskellut suomea Kymenlaakson opistossa. Ennen Kymenlaaksoon muuttoa hän opiskeli Vaasan yliopistossa kansainvälisellä linjalla kauppatieteiden maisteriksi. 

– Kielimuurin takia en kuitenkaan pystynyt täysin integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Niinpä aloitin kielimatkani Kymenlaakson opistossa.

Jay kertoo sujuvalla suomenkielellä kaunopuheisesti ja koskettavasti, mitä Suomi hänelle merkitsee.

–Ensimmäisenä Suomen talvenani Vaasassa ostin mikron ja ajattelin kantaa sen 2 kilometrin matkan kotiini. Yliarvioin voimani tai aliarvioin matkan. Pian tuli tuntematon henkilö, joka halusi auttaa minua, ja pian toinen, joka tarjoutui viemään minut autollaan perille. Seisoin lumihangessa ja ajattelin, että täällä olen oikeassa paikassa.

Jay toteaa humoristisesti, että juhannuksena Suomen kaupungeissa ainoita kulkijoita ovat jänikset, ja nekin ylittävät kadun vain suojateitä pitkin.

Kymenlaakson opiston Poitsilan kampuksella saa maahanmuuttajille suunnattua kieliopetusta tällä hetkellä noin 140 aikuisopiskelijaa. Opiskella voi omalle tasolle sopivalla kurssilla, A0-tasosta (alin) B1-tasoon (hyvä keskitaso). Kurssit alkavat elokuussa ja tammikuussa. 

–Opiskelijoista osa on itsemaksavia, osa tulee TE-palveluiden kautta. Opiskelijoistamme yli 50 % on suorittanut koulun perusopinnot, 30 % myös jonkin toisen asteen tutkinnon. Suurimmalla osalla opiskelijoista on omien kykyjen ja osaamisen puolesta kaikki edellytykset työllistyä Suomeen, kertoo rehtori Sanna Gango.