Syttyvätkö meijän jouluvalot tänä jouluna? Seuraa keräyksen etenemistä.

Pensasmustikasta mahtisato

Kolmevuotias Noel on Martti-papan hyvä marjakaveri.

Postin marjatilalla Paijärvellä on positiivinen ongelma. Tilan mustikkapensaat ovat auringon ja loppukesän sateiden innoittamina tuottaneet jättisadon. Kypsien marjojen keruu pitää tilanväen kiireisenä. Itsepoiminta on vähäistä, vaikka suurikokoista pensasmustikkaa onkin helppo kerätä pensaista.

– Pensasmustikan marjat kypsyvät eriaikaisesti. Samassa oksassa on sekä kypsiä että kypsymässä olevia marjoja. Samat pensaat voi satokautena käydä läpi vaikka joka päivä, ja aina löytyy kypsää, tuoretta mustikkaa poimittavaksi, Martti Posti sanoo.

Marjat kasvavat suurissa kimpuissa, joissa on kymmeniä marjoja. Uhkeat marjaoksat tuovat kasvutavaltaan mieleen viinirypäleet. Marjan koko vaihtelee lajikkeesta riippuen 

Tilalla on kasvatettu pensasmustikkaa jo 30 vuotta. Pensaita on lähes 200.

– Pensasmustikka on helppo marja käyttää. Se maistuu kaikille, eikä tahraa luonnonmustikan tavoin. Pensasmustikka ei litsaannu, se säilyttää rakenteensa hyvin myös pakastettuna.

Marja onkin suosittu kokonaisena kakkujen ja muiden leivonnaisten koristeena. Mutta sitä voi käyttää samalla tavalla kuin luonnonmustikkaakin. Tilan emäntä Eila Postin ykkösherkku on arkinen, mutta taatusti terveellinen ja hyvä aloitus päivälle:

– Otan pakastimesta jäiset mustikat puurolautasen pohjalle. Siihen päälle puuroa joka sulattaa mustikat. Annoksen voi kruunata vielä voisilmällä.

Pensasmustikan satokausi jatkuu hyvällä säällä syyskuun lopuille. Postin tilan toimintaan kuuluu marjatilan lisäksi muun muassa joulukuusien kasvatus.

Pensasmustikka viihtyy aurinkoisella kasvupaikalla. Pintajuurisena se on tarkka kastelusta.

Lue lisää aiheesta:

Jaa artikkeli somessa

Lähetä tai printtaa artikkeli