Tattoo-viikon ohjelmaan kuului myös Nato-seminaari RUK:n Maneesissa. Reserviupseerikoulun, Haminan kaupungin ja Veteraanityön ja rauhanturvaamisen perinnekeskus Wanha Veteraanin järjestämään tilaisuuteen oli saatu ajankohtaiset asiantuntijat.

– Suomi on käytännössä suojannut Naton pohjoista sivustaa jo ennen Natoon liittymistä, muistutti avauspuheenvuoron pitänyt suurlähettiläs Klaus Korhonen.

Aiemmin Suomen Nato-edustuston päällikkö, nykyisin ulkoministeriössä työskentelevä Korhonen oli jättämässä pääsihteeri Jens Stoltenbergille Suomen Nato-hakemusta toukokuussa 2022.

– Liittymisen myötä hävisivät viimeiset esteet turvallisuus- ja puolustuspoliittiselle yhteistyölle. Aiemmin, kun Suomi oli Naton rauhankumppani, oli välissä kuitenkin jonkinlainen lasiseinä, vaikka keskustelu sinänsä oli avointa.

Turvallisuustutkija Juha Pyykönen moderoi asiantuntijapaneelia, johon osallistuivat Puolustusvoimien strategiapäällikkö Sami Nurmi, Puolustusministeriön kansallisen puolustuksen yksikönjohtaja Markku Viitasaari ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä. 

Pyykönen kysyi kultakin panelistilta, mitä tämä piti Naton heinäkuisen Washingtonin huippukokouksen tärkeimpänä antina.

Nurmen mielestä se oli artikla 5:n eli yhteinen puolustuksen korostaminen.

– Kokous hyvin yksiselitteisesti nimesi Venäjän liittokunnan suurimmaksi uhaksi. 

Viitasaari huomautti, että että nyt kun kaikki pohjoismaat ovat mukana, ja pohjoinen ulottuvuus on toki tärkeä, on kuitenkin muistettava myös esim. Välimeren alueen haasteet.

Iro Särkkä palautti keskusteluun välittömän tilanteen Ukrainassa.

– On tärkeää, että Nato päämäärätietoisesti edelleen tukee Ukrainaa.

Särkkä tosin muistutti, että jäsenmailla oltava samanaikaisesti valmius kantaa kortensa kekoon tarvittaessa myös muualla.

Pyykönen kysyi myös, millainen on Suomen rooli ja asema Naton jäsenenä seuraavina vuosikymmeninä.

Viitasaaren mielestä Suomen etu on siinä, että meillä on pidetty vahva kansallinen puolustus, sillä sen rakentaminen ei käy kädenkäänteessä.

– Puolustuksemme perusajatuksena on aiheuttaa niin paljon tappioita, että hyökkääjä havaitsee, ettei hyökkääminen ole järkevää. Suomen puolustusta on uudistettu hitaasti, ja se on nyt eduksi.

Särkkä toi esiin puolustuksemme uskottavuuden.

– Suomi on etulinjan maa. Yhdysvaltojen joukot harjoittelevat Suomessa ja (Nato-rajan) puolustusta suunnitellaan yhdessä. Jos Suomeen hyökättäisiin, etulinjassa olisivat kansalliset joukot yhdessä mahdollisesti joidenkin kansainvälisten joukkojen kanssa. Sillä saadaan aikaa vastaanottaa vahvistuksia muualta Natosta.

Jäsenyys puolustusliitossa tuo myös velvollisuuksia, niistä muistutti Sami Nurmi.

Nurmi otti esiin lainsäädännön ajantasaisuuden, yleisen asevelvollisuuden kehittämistarpeet ja puolustuksen rahoituksen.

– Suomella on hyvät lähtökohdat Natossa; Suomea voi pitää turvallisuuden tuottajana. Mutta on meillä myös opittavaa. Edessä on prosessi joka kestää vuosia.