Kymenlaakson Kylät ry palkitsi lauantaina Avoimet kylät -päivänä Virojoella kotiseutuneuvos Risto Rahkosen vuoden 2024 maaseututoimijana, Samalla Rahkonen vastaanotti kylätoiminnan hopeisen ansiomerkin ansiokkaasta elämäntyöstä kylätoiminnan saralla.
– Kotiseutuneuvos Risto Rahkonen on pitkän elämänsä aikana elänyt ja kokenut suomalaisen yhteiskunnan ja maaseudun suuren muutoksen omakohtaisesti. Risto juurtui jo varhain sukutilan sekä kotiseudun maaperään, perinteisiin ja arvoihin, kerrottiin palkitsemisen perusteluissa.
– Osallistuminen isänmaallisiin partio- ja sotilaspoikatoimintoihin loi pohjaa myöhemmille lukuisille yhteiskunnallisille luottamustoimille. Risto Rahkonen on ollut aktiivisesti rakentamassa ja kehittämässä paitsi oman maatilansa, myös kotikylän ja maaseudun hyvinvointia mm. maataloustuottajajärjestössä, osuustoiminnassa ja vakuutustoiminnassa. Virtaa ja voimaa on riittänyt myös kotiseudun kulttuurille, musiikille, kuorolaululle sekä museotoiminnalle.
Hevoset ovat aina olleet erityisen läheisiä Rahkoselle. Hevosajoneuvojen ja hevosmiesperinteen tallentamisen tuloksena Harjun oppimiskeskukseen on rakentunut Rahkosen kokoelmia esittelevä Kiessi-museo.
Virojoki on ollut Risto Rahkosen kotikylä nyt jo pian 94 vuoden ajan. Hän on kerännyt kotikylän vanhoja valokuvia ja tallentanut tarinoita elämänsä, perheensä ja kotiseutunsa piiristä mm. kahteen kirjaan: Tiellä tai turalla, aina kaviouralla (2007) ja Kirjeitä talvisodasta (2022).
Hän on myös koonnut mittavan esinekokoelman, joka on nykyisin Virojoen kylämuseossa.
– Toimiessaan Virojoen kyläyhdistyksen puheenjohtajana jokakesäiset vanhojen valokuvien näyttelyt Rajasalissa olivat odotettuja. Kyläyhdistys on saanut myöhemmin hyödyntää hänen tietouttaan ja runsaita kuva-arkistojaan mm. Virojoen maisemapolkuja – mobiilireitin koostamisessa sekä kylänraitin tyhjiin näyteikkunoihin tehdyssä valokuvanäyttelyssä, joissa historiaa on tuotu ihmisten ulottuville aivan uusin keinoin.
Risto Rahkonen on kylähistorian ja perinteen todellinen tietopankki. Erityisen arvokasta on ollut se valtava työ, jolla hän on tuonut esille kyläkulttuuria myös jälkipolvien ja muualta tulleiden tietoisuuteen.
Kuten hän itse kirjassaan toteaa: ”Eilispäivän historian säilyttäminen huomista varten on tehtävä tänään. Vain sen avulla tulevat sukupolvet voivat olla tietoisia juuristaan: meidän kohdallamme siitä Virolahdesta, jossa olemme saaneet kasvaa ja elää.”
