Punaisen Ristin Haminan osaston kielikerho täytti juuri kaksi vuotta. Sitä juhlittiin toissa viikonloppuna kumppanuustalo Hilmassa.
– Kielikerhotoimintaa on ollut joskus aiemminkin. Välillä se kuitenkin lopetettiin, kunnes nyt Ukrainan sodan alettua tuli tarvetta perustaa se uudelleen, kertoo Anne Konttinen.
Anne on Haminan osaston kotoutumisen tuen yhteyshenkilö.
Kielikerho toimii täysin vapaaehtoisvoimin. Kerhossa käy ukrainalaisten lisäksi Suomeen muuttaneita ihmisiä eri puolilta maailmaa, turvapaikanhakijoita sekä Haminaan perhesuhteiden tai työn perässä tulleita.
Kielikerhossa ohjaajina toimivat vapaaehtoiset ovat aivan tavallisia ihmisiä.
– Kielen puhuminen ja puhutun ymmärtäminen on pääasia. Puhutaan tavallista, arjessa käytettävää suomenkieltä.
Kerho ei korvaa virallisia kielikursseja, mutta se voi madaltaa kynnystä omaksua kieltä, tutustua, miten täällä kaikki toimii ja saada vertaistukea ja ystäviä.
– Kieliharjoittelussa on suurena apuna kielikerhoille tuotettu Suomenkieli sanoo tervetuloa -harjoitusmateriaali, joka perustuu toisto-menetelmään, toteaa ohjaana toimiva Marja Kiukas.
Kiukas on ammatiltaan opettaja, mutta kielikerhossa sillä ei ole merkitystä.
Toisto on yksinkertainen ja tehokas puhumiseen keskittyvä harjoitusmenetelmä. Se ei vaadi ohjaajalta muuta pätevyyttä kuin puhutun suomenkielen hallinnan, kielioppisääntöjä ei tarvitse osata.
Kuuntelemalla ja toistamalla opitaan sanoja ja opetellaan ääntämistä ja puheen rytmiä. Harjoitukset auttavat nimenomaan arkisista tilanteista selviytymiseen.
– Kokoonnumme lauantaisin noin kolme kertaa kuukaudessa. Kielenoppijoita käy vaihtelevasti, pienimmillään heitä on ollut kerralla kymmenen, suurimmillaan nelisenkymmentä henkeä harjoittelemassa. Näiden kahden vuoden aikana olemme tavoittaneet noin 250 ihmistä, jatkaa Konttinen.
– Vapaaehtoisia ohjaajia muita avustajia toivoisimme lisää. Jos yhtään kiinnostaa, niin tervetuloa mukaan mukavaan porukkaan!
Kerhossa tehdään kielenharjoittelun lisäksi muutakin kotoutumista edistävää työtä.
– Tapahtumat virkistävät ja tekevät ympäristöä tutuksi. Kerhoporukka on käynyt Tarmolassa harjoittelemassa hiihtoa ja retkillä mm. Maretariumissa ja Repoveden kansallispuistossa. Viime kesänä vietimme kivan leiripäivän Lypsyniemessä virolahtelaisten maahanmuuttajien kanssa.
Hamina on uusi koti
Kielikerhon kaksivuotissynttärit olivat iloinen juhla. Kerholaiset, entiset ja nykyiset, toivat leivonnaisia, monet maistiaisia kotimaansa juhlaherkuista.
Ukrainalaislasten ja äitien lauluryhmä Ukrainan ääni ja kitaristi-laulaja Oleksandr Ivanovin toivat juhlaan musiikkia, ja vapaaehtoinen ohjaaja Satu-Maria Töyrylä lausui runon, joka tulkattiin useammalle kielelle.
Ukrainalainen Ivanov tuli Haminaan noin puolitoista vuotta sitten, ja puhuu suomea todella hyvin.
– Kun on motivaatiota opiskella, oppii helpommin. Ja kun osaa kieltä edes jonkin verran, on helpompi integroitua mukaan yhteiskuntaan, tuumii Oleksandr, joka on pohjakoulutukseltaan kokki.
– Pääsin Ekamin tutkintoon valmentavaan koulutukseen (tuva), ja sen jälkeen suorittamaan ravintola- ja cateringalan tutkintoa.
Oleksandr pitää huolta myös Haminassa asuvasta isoäidistään. Hänen hoito, opiskelu ja työ pitävät kiireisenä, mutta antavat samalla motivaatiota ja merkitystä elämään.
– Kielikerhossa käyn aina kun ennätän.
Hamina ponnahduslautana
– Hamina on meille kuin koti, täydellinen paikka. Täällä on ystäviä, ja käymme täällä aina tilaisuuden tullen, toteavat Ukrainasta tulleet, nykyisin Espoossa asuvat Liza ja Sergei.
– Nuorten tarina on rohkaiseva kertomus onnistumisesta, sillä molemmat ovat löytäneet paikkansa suomalaisessa arjessa, paljon vapaaehtoistyötä maahanmuuttajien parissa tekevä Irene Usano kertoo.
Sergeillä on työpaikka it-ammattilaisena kansainvälisessä alan suuryrityksessä, ja digitaidetta tekevä Liza haaveilee kielikoulutuksen jälkeen media-alan opinnoista. Haminalaisille Liza on tuttu mm. Haminan mursu -joulukortin tekijänä.
