CNGR Finland Oy on jättänyt ympäristölupahakemuksen Haminan akkumateriaalitehtaasta. Hakemuksesta ilmenee ettei yhtiö aio poistaa prosessin jätevedestä natriumsulfaattia, vaan johtaa sen putkea pitkin sellaisenaan Suomenlahteen.

Jäteveden purkupaikka on sisäsaaristossa Saunamaan – Ravaholman välisellä vesialueella.

Suomen Luonnonsuojeluliiton Kaakkois-Kymen yhdistys järjesti lauantaina keskustelutilaisuuden  nimellä Miten akkumateriaalitehtaan jätevedet vaikuttavat Haminan meriluontoon.

Salintäysi yleisöä penäsi perusteluita miksi yhtiön mainostama ”maailman vihrein akkumateriaalitehdas” suunnittelee laskevansa luontoon vettä jonka sulfaattipitoisuus on 61 800 mg/litra.

Haminan merialueella veden luonnollinen sulfaattipitoisuus on n. 280 mg/litrassa. Tehdaan toimiessa täydessä kapasiteetissaan jätevettä tulisi 289 tonnia vuorokaudessa.

Luonnonsuojeluyhdistys painotti, ettei se vastusta tehtaan tuloa, mutta ympäristölupahakemuksen jätevesiä koskevassa mallinnuksessa on epäselvyyttä mm. arvioissa siitä, miten meriveden sulfaattipitoisuus tulee muuttumaan sisäsaaristossa ja Haminanlahdessa.

– Miksi sulfaattia ei poisteta jätevedestä, kun siihen on olemassa tekniikoita, tilaisuuden järjestäjät kysyivät paikalla olleelta CNGR Finland Oy:n toimitusjohtaja Thorsten Lahrsilta.

Lahrs ei suoranaisesti vastannut, miksi olemassa olevat menetelmät eivät kelpaa.

Yhtiön sivuilta on luettavissa: ”Natriumsulfaatin kiertotaloushanketta kehitetään pitkäjänteisesti. Tavoitteena on, että sen pohjalta voitaisiin myöhemmin löytää teollisuuskäyttöön soveltuvia ratkaisuja natriumsulfaatin osittaiseksi kierrättämiseksi. Nykyinen ympäristölupahakemuksemme perustuu siihen, että sulfaatin sekoittaminen Itämeren suuren vesimassaan oikeassa kohdassa on ympäristön kannalta kestävä ratkaisu”.

Northvoltin akkumateriaalitehtaalla Skellefteåssa Ruotsissa jäteveden sulfaatti on tarkoitus poistaa  kiteyttämällä ja kierrättämällä se lannoiteteollisuuden raaka-aineeksi. Samalla saadaan talteen raskasmetalleja jotka muuten joutuisivat vesistöön.

Myös Basfin tehdas Harjavallassa rakentaa kiteyttämön kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi tehtaalle aiemmin annetun ehdollisen ympäristöluvan mm. sulfaatin vuoksi.

Riskien seuraukset huolettavat

Yhtiön mukaan jätevesien leviämismallinnus on tehty Suomen viranomaisten hyväksymällä ja Suomessa ympäristöluvittamisessa käytetyllä tavalla.

– Purkupiste on valittu siten, että suolapitoisuuden laimeneminen on mahdollisimman tehokasta. Sekoittumista tehostetaan diffuusorin avulla, sanoi Lahrs.

Yhtiön mukaan natriumsulfaatti sekoittuu hyvin jo valmiiksi suolaiseen meriveteen, ja vaikutukset ovat paikallisia.

– On hämmmästyttävää että Suomen valtionyhtiö ja sen monikansallinen kumppani esittävät tällaisia suunnitelmia, totesi tilaisuuden asiantuntijaksi kutsuttu ympäristöbiokemisti, teollisuuspäästöjen ja kaivannaisjätteiden erityisasiantuntija Jari Natunen Suomen Luonnonsuojeluliitosta.

– Vesien sekoittuminen ei ole uskottavaa. Tyypillisesti vedet kerrostuvat kesällä sekä talvella jään alla. Lisäksi natriumsulfaatin liukoisuus vähenee lämpötilan tippuessa.

Natusen mukaan vaarana on että pohjalle muodostuu suolaisen veden patja, joka muuttaa pohjaeliöstön ekologiaa.
– Myös purkualueen sedimenttien määritykset ovat puutteelliset. Esim. paperiteollisuuden jätevesien seurauksena sedimentteihin varastoituneiden dioksiinien ja furaanien pitoisuuksia ei ole mitattu.

Luonnottoman suuren sulfaattipitoisuuden vaikutuksista varoitti myös Itä-Suomen yliopiston mikrobiologian dosentti Helvi Heinonen-Tanski.

– Jos tehdas aikoo laskea natriumiasulfaattia ilmoittamiaan määriä, on liuoksen ominaispaino paljon suurempi kuin vedellä. Maan vetovoima toimii vedessäkin, raskas liuos valuu pohjalle ja leviää siinä erityisesti syvänteisiin ja joutuu kosketuksiin pohjaliejun mikrobien kanssa.

Hapettomissa pohjasyvänteissä elävät mikrobit voivat muuttaa sulfaatin rikkivedyksi, joka on myrkyllinen aine.

– Tehtaan ei ole mikään pakko laskea veteen suurta määrää natriumsulfaattia. Sen poistoon on olemassa keinoja. Ne saattavat maksaa jonkin verran, mutta niin maksaa Suomenlahtikin, päätti puheenvuoronsa Heinonen-Tanski.

Yleisön joukossa istui myös Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtaja Visa Niittyniemi. Hän ei ottanut kantaa jätevesien käsittelymenetelmään koska lupahakemus on vasta tulossa lausunnolle.

– Aluehallintovirasto on varsinainen lupaviranomainen. Ely-keskus toimii yleisen edun valvojana ja antaa siinä roolissa lausunnon hakemukseen. Lausunnon antajalla on käytössä omat asiantuntijansa, jotka ottavat kantaa hakemukseen.

– Pitkän ajan seurannan ansiosta merialueista tiedetään varsin hyvin, missä kunnossa ne ovat. Haminan alueen tila on kehittynyt huomattavan positiiviseen suuntaan viimeisen 10 vuoden aikana. On tärkeää, ettei kehityksen suunta muutu.

Niittyniemi muistutti vielä, että kaikkeen luvanvaraiseen teolliseen toimintaan liittyy myös vaikutusten seuranta.