Kutsu raatihuoneelle tapaamaan uutta kaupunginjohtajaa ja kakkukahvit, sydämellinen kutsu jota ihmiset mielellään noudattivat. Kun vastaanoton ensimmäinen kattaus kello 12 alkoi, alkoi väkeä virrata paikalle.

Pian valtuustosaliin johtava jono kiemurteli yläkerran huoneiden läpi portaikkoon ja ovesta ulos asti. Kahvia ja kakkuja kiidätettiin esille tulisella kiireellä. Paikalle tulevan väen määrän arviointi ennakkoon on suhteellisen mahdoton tehtävä, ja ajoittain tarjottavat loppuivatkin.

Ilari Soosalu kätteli päivänmittaan lukemattomia ihmisiä, vaihtoi kaikkien kanssa sanan ja toisenkin ja vastaanotti paljon tutustumiskutsuja.

– Enpä ole näin hienoa vastaanottoa ennen saanutkaan, Soosalu tuumi.

Kaupunginjohtaja on jo muuttanut Haminaan. Asunto löytyi aivan raatihuoneen läheltä. Perhe asuu vielä toisaalla, sillä lapsista nuorimmainen käy lukiota. Soosalun ensimmäinen työviikko on kulunut lähinnä tutustuessa työkavereihin ja perehtyessä toimintatapoihin. 

– Uutta on paljon, pala kerrallaan tulevat ihmiset ja asiat tutuiksi. 

– Joskus kuulee että haminalaiset olisivat sisäänpäinlämpiäviä. Tarvitaan vain joku aloitteentekijäksi, sen jälkeen juttu kyllä käy vilkkaasti. Täällä on paljon siirtokarjalaisia ja heidän jälkeläisiään, luulen että sillä on vaikutusta, arvelee kahvipöydästä tavoitettu Pentti Hannula.

Pentin seurueessa istuvat vaimo Marjukka Hannula ja Sirpa Toikka ovat samaa mieltä. Eikä vanhan Vehkalahden ja Haminan alueen asukkaissa juurikaan ole eroa.

– Ihan luonnolliselta yhdessä ja samassa kaupungissa olo tuntuu, Marjukka sanoo. 

– Maaseutukylissä on toki oma yhteisönsä ja oma kylähenki, toteaa Kannusjärvellä asuva Sirpa.

– Syrjäkylille pitäisi saada enemmän toimintaa. Sieltä ei tahdo saada oikein taksejakaan, jos ei ole omaa autoa, on hankala päästä kaupungin palveluihin, seurue toteaa. 

Hamina-päivänä kaupunki tarjosi myös ilmaisen sisäänpääsyn kaupunginmuseoon ja kauppiaantalomuseoon sekä uimahalliin. Uimahallissa kävi päivän aikana reilusti yli 500 henkilöä.