Cursor ja muut Kaakon KOKKA -hankeen partnerit järjestivät Raatihuoneella ukrainalaisille suunnatun infotilaisuuden Miten työllistyä Suomeen. Kaakon KOKKA on lyhenne Kansainväliset työyhteisöt ja osaajat Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa; parivuotinen hanke päättyy tämän kuun loppuun.

Erityisesti ukrainalaisia varten räätälöity tilaisuus oli tarpeen, sillä sodan jaloista pakenemaan joutuneiden tilanne on hyvin erilainen kuin työperäisten maahanmuuttajien ja kansainvälisten opiskelijoiden jotka haluavat työllistyä Suomeen.

– Tilanteeseen reagoitiin nopeasti ja onneksi pystyimme vielä hankkeen loppusuoralla järjestämään ukrainalaisten työllistymiseen liittyvän kaksiosaisen tapahtuman, kertoo Cursor Oy:n asiantuntija Marja Holopainen, joka toimii myös Kaakon KOKKA -hankkeen projektipäällikkönä.

– Edellisellä viikolla pidimme Kotkassa työnantajille suunnatun tilaisuuden. Sen osanottajamäärä jäi valitettavan niukaksi.

Sen sijaan Raatihuoneen valtuustosali täyttyi ukrainalaisista työhön halukkaista. Asiantuntijat TE-toimistosta, pankista ja Cursorilta antoivat perustietoa ja konkreettisia neuvoja työllistymiseen.

Ensio Pousi Pousin Puutarha Oy:stä kertoi kokemuksia asioiden järjestämisestä käytännön tasolla työnantajan näkövinkkelistä.

– Me haluamme ansaita itse toimeentulomme. Työllistymiseen olisi löydettävä sujuvat käytännöt, etteivät ihmiset joutuisi olemaan kovin kauan avustusten varassa. Hyödyttäisihän se suomalaista yhteiskuntaakin, Inna Arkhypova totesi.

Inna on tullut tyttärensä ja lapsenlapsensa kanssa Ukrainasta kesällä. Hän toimi kotimaassaan aluepankissa johtotehtävissä ja on opiskellut sekä rahoitusalaa että psykologiaa. Tuikitärkeään kieli- ja kotoutumiskoulutukseen hän tai tyttärensä eivät ole vielä päässeet.

– Kielenopiskelukin parantaisi sopeutumista. Jouten odottaminen on ikävää.

Sotaa paenneilla on harvoin tallessa työ- tai koulutustodistuksia. Infotilaisuuden keskusteluissa nousi esille kysymyksiä, miten todistaa esimerkiksi henkilöllisyytensä ja ammatillinen pätevyytensä.

Askarruttavia asioita oli myös yhteisen kielen löytäminen, asiantuntijoiden tavoittaminen ja monien asioiden hoitaminen digitaalisesti.

– Suomessa kaiken perusta on henkilön tunnistaminen ja luottamus ihmisiin ja ihmisten välisiin sopimuksiin, kertoi Cursorin yritysasiantuntija Kalle Kallionpää.

Tunnistautumista tarvitaan kaikessa viranomaisasioinnissa, pankin verkkotunnukset olisi hyvä hankkia heti kun se on mahdollista.

– Koulutettujen osaajien kannattaa tehdä oma profiili LinkedIn-palveluun, ja cv kannattaa jokaisen tehdä, suomeksi tai englanniksi. Vaillinnainenkin cv on parempi kuin ei mitään.

TE-toimiston asiakkuus on ensimmäinen askel työllistymiseen.

– Se syntyy joko lomakkeella verkkopalvelussa tai soittamalla venäjänkieliseen asiakaspalvelunumeroon, Päivi Simpanen TE-toimiston yrityspalveluista opasti.

– Paikan päällekin voi tulla mutta silloin kannattaa varmistaa että palvelua esim. venäjän tai englannin kielellä on saatavissa.

Työtarjouksia voi etsiä myös verkosta, esim. TE-palveluiden työmarkkinatori-palvelussa on myös englanninkieliset sivut. Lisäksi TE-toimisto ja Kotkan kaupunki ovat perustaneet facebookiin sivun Kotkan maahanmuuttajapalvelut ukrainalaisille, jossa on työllistymiseen liittyvää tietoa myös Haminassa asuville.