Lahti on jo seitsemännen kerran hiihdon MM-kilpailujen näyttämönä. Tuskin koskaan aikaisemmin Suomen joukkue on valmistautunut kilpailuihin näin vaatimattomilla menestymisen odotuksilla.

Norja on dopingsoppansa keskelläkin ylivoimainen suosikki Lahdessa. Suomalaishiihtäjistä löytyy tällä kerralla kolme urheilijaa, joiden yltäminen mitaleille ei olisi jättiyllätys. Vuonojen maan urheilijain kohdalla asia on käänteinen: on suuri ihme, jolleivät maan hiihtäjät olisi kahmimassa kaikissa lajeissa vähintäänkin jonkinvärisiä mitaleita.

Mitalitoivein meikäläisistä Lahteen lähtevät hiihtäjät Iivo Niskanen ja Matti Heikkinen sekä naisista Krista Pärmäkoski. Viimeisin tosikilpailu Otepäässä viime viikonloppuna ei meille juuri ilonaiheita tarjonnut, sillä kaukana, kaukana kärkikahinoista olivat muut kärkikvartettimme ulkopuolelta.

Kilpailu on kansainvälisellä tasolla kovaa, mutta jostakin pitää löytyä syyt siihen, etteivät suomalaiset ole huippuvauhtiaan löytäneet. Apua naisten puolelle toivottiin ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräisestä, mutta hän kieltäytyi. MM-Lahti jää ilman Kaisan vetoapua, maamme näkyvin urheilija puuttuu kisoista!

Haminassa ei hiihtoväki luovuta, vaikka Etelä-Suomen olosuhteet ovatkin joskus murheellisen haastavia hiihtäjille. Menestykset Hopeasomman finaaleissa ovat Vehkalahden Veikkojen kaartille jo jokavuotisia. Nuorissa naisissa Katariina Lonka on ensi kaudella jo valmis haastamaan kansallisen kärkemme huiput.

Seuratyössä on Haminan hiihdon voima – seuratyössä ja sitoutumisessa pitkäjännitteiseen tekemiseen.