Tarmolan latu- ja retkeilypolkuverkoston alueella on tehty mittavia maastotöitä. Kaupunki sai ympäristö- ja maisematyöluvan läjitysalueen perustamiseen alueelle Tarmolan virkistysalueen sisäpuolelle. Alueelle on tarkoitus varastoida pilaantumatonta ylijäämämaa-ainesta. Sitä syntyy mm. vesihuolto- ja katusaneerauksen yhteydessä kun vanhat, kantamattomat maa-ainekset vaihdetaan.
Alueella ulkoilevissa kaupungin puuhat ovat herättäneet närää. Aktiiviliikkuja Timo-Jussi Talsi pukee sanoiksi monen lenkkeilijän ja hiihtäjän huolen.
– Ihmettelen päätöstä. Miksi maankaatopaikka perustetaan ulkoilualueen keskelle?
Talsi mainitsee että Tarmola palvelee hyvin monenlaisia käyttäjäryhmiä, ja siellä käy hiihtäjiä Haminan ulkopuoleltakin.
– Tarmolan latuverkosto on Etelä-Suomen upeimpia. Hienoa metsämaastoa, uusi hyvä ledivalaistus ja profiililtaan vaihtelevaa latua. Nyt maisemaa pilaa aukkohakkuut, ja tulevaisuudessa alueen maanajoralli.
Maankaatopaikalle 170 -tieltä rakennettu sisäänajoreitti ylittää ns. kympin ladun.
– Mitä jos maanajo on ympärivuotista. Ajoneuvojen renkaista ja lavalta varisee soraa ja muuta irtoainesta ladulle. Latukoneen mukana se leviää pidemmälle. Sukset ovat pilalla sen jälkeen.
Kaupunki on esittänyt ratkaisuksi ylikulkusillan rakentamista hiihtäjille.
– Eivät nekään ilmaisia ole, sillan olisi kannettava myös latukoneen paino. Joka tapauksessa maanajo lisää onnettomuusriskiä, latupohjahan on sulan maan aikaan lenkkeilijöiden ja retkeilijöiden käytössä.
Suunnitelma, joka voi laajeta
Kaupungin tekninen suunnittelija Antti Lahtela avaa taustoja maankaatopaikan suunnitteluun.
– Tämä on paras kompromissi. Pitkän tähtäimen kaavoitussuunnittelussa on otettu huomioon paljon asioita. Jo aiempien tiejärjestelyjen yhteydessä on alueella tehty luonto- ja arkeologisia selvityksiä. Asutusta tai juomavesikaivoja ei ole lähellä. Yhtenä lähtökohtana oli hyödyntää jo valmiiksi hakattua aluetta, jotta selvitään mahdollisimman vähäisellä metsän hakkuulla. Maankaatopaikan ja latu-polkuverkoston väliin on jätetty suojapuustoa.
Kaupungilla on tarvetta saada läjitysalue omalla vesihuolto- ja katusaneerauksessa vaihdettavaksi menevälle ylijäämämaalle. Kuljetuskustannusten ja päästökuormituksen valossa alue on sopivan lähellä.
– Kaupungin saneeraustöistä ei synny kovin suuria massoja.
Kaupungin työt keskittyvät sulan maan aikaan.
– Mikäli alueelle on tarvetta ajaa massaa myös hiihtokauden aikana, tulee hiihtoladulle tehtäväksi latusilta sisäänajotien kohdalle. Tätä on jo oma-aloitteisesti esitetty luvitusvaiheessa. Olemme kartoittamassa mahdollista tarvetta varten elementtirakenteista latusiltaa. Niiden mitoituslujuus on 4 tonnia, minkä pitäisi riittää myös latukoneelle.
Lahtela ei tyrmää sitäkään mahdollisuutta, että maankaatopaikkaa käyttäisivät myös muut. Esimerkiksi isojen teollisuusrakennuskohteiden ylijäämämassat tarvitsevat suuria vastaanottopaikkoja.
– Koko Kaakkois-Suomessa on niistä pulaa. Meillekin on tullut kyselyitä Kotkasta, Kouvolasta, jopa Lappeenrannasta.
Lahtela kuitenkin huomauttaa, ettei isojen massojen vastaanotto kuitenkaan käy vain kaupungin omalla päätöksellä.
– Tällä hetkellä lupa sallii maan vastaanoton 49 tuhanteen tonniin asti vuodessa. Isompiin määriin tarvitaan Lupa- ja valvontaviraston lupa.
Maa-ainesten
kierrätys mahdollista
– Jos tarve lisääntyisi kovasti, voidaan maansiirtoliikenne ajattaa ohitustien kautta. Alue on niin iso, 9 hehtaaria, että se mahdollistaa suunnitelmallisen täytön. On mahdollista perustaa väliaikainen terminaalikenttä esimerkiksi louheelle, jota voidaan jalostaa ja kierrättää uusiin käyttökohteisiin. Varastokenttien puutteessa tällaiset kierrätettävissä olevat maa-ainekset menevät usein hukkaan.
Maankaatopaikkaa on maisemoitava kun se saavuttaa lakikorkeutensa. Lahtela kertoo, että aluetta voisi kehittää täydentämään nykyistä virkistysaluetta; alueelle voisi rakentaa esimerkiksi vaativamman rinneladun ja pulkkamäkiä. Lakitasanteen korkeus tulee olemaan +22 m.
