Voisiko Haminan Linnoituksen vanhoilla taloilla olla jotakin annettavaa puutalojen uudisrakentamiselle Japanissa? Tähän etsitään vastausta parhaillaan käynnissä olevalla japanilaisella tutkimuksella. Maan parhaimpiin kuuluvan Meiji -yliopiston tutkijaryhmä vietti sateisen päivän mittaamalla, kuvaamalla ja tutkimalla Haminan keskustan vanhoja taloja ja haastattelemalla niiden omistajia. Tutkimuksessa on mukana Haminan lisäksi 10 muuta suomalaista rannikkokaupunkia.
Ryhmän johtaja, arkkitehtuurin professori Manabu Okochi myöntää, että ajatus vanhojen suomalaisten puutalojen mallin viemisestä sellaisenaan Japaniin ei ole tavoitteena, sillä japanilaiset puutalot on perinteisesti rakennettu täysin eri tavalla. Puun käyttö rakennusmateriaalina sen sijaan on yleistä sekä Suomessa että Japanissa, sillä molemmilla mailla on laajat metsävarat.
– Meitä kiinnostaa se, miten perinteiset vanhat puutalot on Suomessa rakennettu, miten niitä on korjattu vuosikymmenten aikana, miten ne ovat säilyneet asuttuina sukupolvesta toiseen ja miten yksittäiset talot muodostavat yhdessä kaupunkitilan, selvittää Okochi. Arkkitehtoonisiin perinteisiin liittyvä tieto voisi hänen mielestään hyvin näkyä myös nykyajan puuarkkitehtuurissa ja uusien kaupunkiympäristöjen suunnittelussa.
Tutkijat ehtivät käydä päivän aikana mm Kauppiaantalomuseossa, Goviniuksen talossa, Lebedeffin kauppakartanossa, Tanelinkulmassa ja Raatihuoneella. Suurimman vaikutuksen teki kuitenkin itse ympyräasemakaava ja Raatihuoneelta lähtevien sädekatujen varrelle rakennettujen talojen kokonaisuus. Tutkijat yllätti myös se, että jopa 200-vuotiaissa taloissa yhä asutaan.
Japanilaistutkijoiden kierros Suomessa sisälsi tarkoituksella keskenään erilaisia kaupunkiympäristöjä Oulusta Haminaan. Mukaan mahtui satama-, linnoitus -ja rajakaupunkeja, mutta myös tiiviitä kaupunkiyhteisöjä, kuten Vanha Rauma. Samalla periaatteella on jo aiemmin kerätty tietoa norjalaisesta puurakentamisesta ja seuraavina kohteina japanilaisyliopistolle ovat Ruotsin ja Tanskan puutalokulttuurit. Tutkimustuloksia on luvassa muutaman vuoden sisällä.
