Digilehden lukutyökalussa on bugi, joka vaikuttaa lehden suurentamiseen tietokoneruudulla. Ongelmasta on raportoitu järjestelmän ylläpitoon. Pahoittelemme ongelmaa ja toivomme sen pikaista korjaamista. Kunnes ongelma on korjattu, hyödynnäthän lehden yläpuolella olevia suurennuspainikkeita.

Painettuun Reimariin vko 33 on päätynyt tuotannollisen virheen vuoksi S-Marketin viime viikon aineisto. Pahoittelemme virhettä ja siitä lukijoillemme sekä ilmoittajallemme aiheutuvaa harmia. Verkkolehteen on korjattu oikea versio torstaina 13.8.

Tartuntavyöhykkeen ASF -rajoituksia höllennettiin

Ruokavirasto helpotti osittain afrikkalaisen sikaruton tartuntavyöhykkeen rajoituksia. Virolahdella ja osin Miehikkälässä sijaitsevan ydinalueen rajoituksiin ei ole tullut muutoksia.

Tartuntavyöhykkeellä ovat maanmuokkaus- ja metsätaloustyöt kulotusta lukuunottamatta sallittuja. Käytössä olleet maa- ja metsätalouskoneet saa siirtää alueelta vain pestyinä ja desinfioituina.

– Siat eivät niinkään karkoitu melusta kuin savusta, Ruokaviraston yksikönjohtaja  Sirpa Kiviruusu perustelee liikkumisrajoitusten kevenemistä muun kuin kulotuksen osalta.

Tartuntavyöhykkeellä on sallittua järjestää maastossa myös yleisö- ja urheilutapahtumia, jos niihin osallistuu maksimissaan 100 henkilöä. Samoin koiratapahtumia, edellytyksellä että koirat pidetään kytkettynä. Myös moottoriajoneuvolla liikkuminen maastossa on sallittua, samoin koiran ulkoilutus kytkemättömänä, paitsi em. tapahtumissa.

Metsästys on edelleen muutoin kiellettyä, mutta pienpetojen loukkupyynti, sekä merimetsojen ja hylkeiden metsästys sallitaan.

Kun Pyhtäältä löydetyn villisian kuolinsyyksi perjantaina paljastui ASF, laajennettiiin tartuntavyöhykettä heti käsittämään myös Hamina, Kotka, Pyhtää sekä osia Kouvolasta ja Loviisasta.  

– Kuolleita villisikoja löytyy ydinalueelta edelleen varsin runsaasti. Pyhtäältä löytynyt yksilö on aika kaukana aiemmista löydöksistä.

Ruokavirasto arvioi, että Pyhtään villisika oli löydettäessä ollut kuolleena jo 1,5-4  kuukautta.

– Sen kantaman viruksen genomia tutkitaan edelleen, yhteys Virolahdella ASF:on kuolleisiin villisikoihin on siksi vielä varmentamatta.

Kiviruusu kertoo myös, että kun taudin levinneisyysalueesta saadaan paremmin tietoa,tullaan tartuntavyöhykkeen ympärille perustamaan puskurivyöhyke. 

– EU:n lainsäädäntö edellyttää perustamaan 5-10 km levyisen suojavyöhykkeen, jolla tautia ei ole todettu.

Löydöistä on ilmoitettava, palkkio maksetaan

Kiviruusu pitää selviönä, että taudin hävittämisen aikataulu pitenee.

– Tavoitteena on hävittää afrikkalainen sikarutto Suomesta. Etsinnät jatkuvat vanhalla alueella, ja ovat käynnistymässä myös tällä uudella alueella. Etsijöitä uudelle tartuntavyöhykkeelle koulutetaan parhaillaan.

Etsintään koulutetaan lähinnä vapaaehtoisia, paikallisia metsästäjiä. Tarkoituksena on löytää kaikki mahdolliset kuolleet villisiat ja niiden raadot maastosta, ja toimittaa ne tutkittavaksi Ruokaviraston laboratoriossa.

– Jos tavallinen kansalainen löytää maastosta kuolleen villisian, täytyy siitä ilmoittaa välittömästi kunnan eläinlääkärille. Hän ottaa siitä näytteet ja toimittaa ne eteenpäin. Raatoon ei saa koskea, ja paikka kannattaa merkitä jollain näkyvällä tunnistimella.

Ruokavirasto maksaa syyskuun alusta vuoden loppuun kuolleena löydettyjen, sairaiden tai kolarissa olleiden villisikojen  ilmoittamisesta 500 euron ilmoittamispalkkion.

Eläinlääkintäviranomaiset ottivat pikaisesti yhteyttä alueen sikatiloihin.

– Uudella tartuntavyöhykkeellä on 10 sikojen pitopaikkaa. Tilallisia on ohjeistettu, ja tiloilla tehdään vielä tarkastuksia, ettei sioilla ole oireita ja varotoimet ovat riittäviä. 


Tänä keväänä julkaistu FM Elmo Miettisen väitöstutkimus osoittaa, että villisiat liikkuvat pohjoisissa oloissa paljon laajemmalla alueella kuin eteläisemmissä maissa. Tutkimuksessa havaittu ennätyspitkä pahnueen siirtymämatka Suomessa oli 163 km. Arkistokuva Luonnonvarakeskus.

ASF: Vehkalahti-Kymi -kaistalla hiljaista

Villisikojen etsintää tehdään tällä hetkellä Virolahti-Miehikkälä alueella ja lännessä Pyhtään, Ruotsinpyhtään suunnassa. Väliin jäävälle entisten maalaispitäjien, Vehkalahti-Kymin, Haminan ja Kotkan alueelle ei toistaiseksi ole ollut tarvetta ulottaa etsintöjä.

– Löydettyjen tautitapausten väliin jäävää tyhjää aluetta on etsintöjä organisoiva Ruokavirastokin ihmetellyt, toteaa Vehkalahden-Haminan Riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Veli-Pekka Koivu.

– Villisioilla on pyrkimys levitä länteen, lämpimämmille ja vähälumisemmille alueille, missä ruoanetsintä on talvella helpompaa. Tässä omalla alueellamme on villisioista kesän ajalta hyvin vähän havaintoja. 

Koivu kertoo, että haminalaisia, alueen hyvin tuntevia metsästäjiä on ollut mukana etsinöissä Virolahdella ja Miehikkälässä.

– Samoin on muutamia lähdössä tartuntavyöhykkeen läntisiin osiin. Eilen sen alueen etsijät saivat  Pyhtäällä perehdytystä.

Kaikkiaan on etsintöihin  ilmoittautunut n. 400 henkilöä.

Jaa artikkeli somessa

Lähetä tai printtaa artikkeli