Virolahden Harjuun suunnitellaan luonto- ja kulttuurikeskusta ajatuksella koota alueen luonto, kulttuuriperintö ja paikalliskulttuuri selkeäksi ja elämykselliseksi kokonaisuudeksi. Harjun Oppimiskeskuksen alueen matkailupalvelut sekä luonto- ja kulttuurihistorialliset kohteet ovat jo valmiiksi luonteva ja käytännöllinen perusta keskukselle.

Viime lauantaina Harjun Hoviin kutsuttiin alueen asukkaita ja toimijoita mukaan avoimeen työpajaan ideoimaan keskuksen toimintaa.

– Kaakkois-Suomessa on paljon luontoon ja kulttuuriin liittyvää hyvää rakennetta ja sisältöä. Ongelmana on tiedon ja toiminnan sirpaleisuus, on paljon pieniä toimijoita ja erillisiä projekteja, Harjun Oppimiskeskuksen toimitusjohtaja ja rehtori Mika Palosara totesi avauspuheessa. 

– Kaakon luonto- ja kulttuurikeskus voisi olla yhteinen toimintakehys, seudullinen kokoava alusta, joka yhdistää kyliä, kohteita ja toimijoita helposti saavutettavaksi kokonaisuudeksi niin paikallisille kuin matkailijoille. Tavoitteena on vahvistaa Kaakon identiteettiä yhtenäisenä ja tunnettuna luonto- ja kulttuurialueena sekä lisätä alueen vetovoimaa ja elinvoimaa.

Keskuksen ideaa rakennetaan paikallisten asukkaiden, toimijoiden ja yrittäjien yhteistyönä ja alueen omista ideoista ja vahvuuksista käsin. Lauantaiseen työpajaan osallistui noin 40 henkilöä, yrittäjiä, yhdistystoimijoita ja alueen asukkaita. Virolahden ja Miehikkälän lisäksi paikalla oli ihmisiä Haminasta, Kouvolasta, ja yksittäisiä henkilöitä Kotkasta ja Lappeenrannasta. 

Toimittaja, kouluttaja ja luova johtaja Jani Halme oli tapahtuman inspiraatiopuhujana. Itä-Suomesta Parikkalasta kotoisin oleva Halme innosti työpajaan osallistuvia esittämään entä jos -kysymyksiä, ja olemaan uteliaita.

– Aina on kiinnostavaa, mitä muut ovat tehneet. Pöllitään, lainataan ja apinoidaan. Ja tehdään itse pikkuisen paremmin. Jos ideaan lisää 2 % omaa, niin idea on uusi.

Suunnitelmissa keskus esittelee Kaakon alueen luontoa ja kulttuurihistoriaa joustavasti vaihtuvien, nykyaikaisen esitystekniikan keinoin. Keskuksessa eri toimijat voivat järjestää tapahtumia, työpajoja, kursseja ja opastettuja kierroksia. Myös luontokoulutoiminta, ja esim. oppilaitoksia ja tutkijoita palvelevat oppimis- ja tiedonvälityspalvelut sekä residenssitoiminta voivat olla osa keskuksen toimintaa. Matkailijoille keskus tarjoaa tietoa alueen kohteista ja palveluista sekä paikallisia tuotteita. Keskus toimii myös alustana tutkimukselle, kehittämistyölle ja uusille kumppanuuksille.

Työpajoissa keskuksen ideaa kehiteltiin neljän eri teeman kautta: luonto- ja ympäristö, kulttuuri, keskuksen vaikutus alueen vetovoimaan sekä keskuksen operatiivisen toiminnan malli.

Tallirakennukselle uusi elämä luonto- ja kulttuurikeskuksena

Harjun Oppimiskeskuksessa keskeisellä paikalla olevasta isosta tallirakennuksesta suunnitellaan keskukselle sijoituspaikkaa. 

– Rakennuksessa on valmiina sähköt, lämpö ja vesiliitännät. Investointikustannukset rakennuksen osalta ovat kohtuulliset ja realistiset, sanoo Cursorilta hanketta vetävä projektipäällikkö Mikko Kiirikki. 

Rakennuksen remontointikustannukset ovat maksimissaan 660 000 euroa, summa sisältää esitystekniikan. Omarahoituksen tarve on 30 %. Maaseuturahastolta on mahdollisuus saada 60-70 %:n investointituki hankkeelle. Cursor on sitoutunut  investoimaan hankkeeseen 30 000 euroa, mikäli kuntia ja yrityksiä saadaan mukaan hankkeeseen.

– Yhteistyöneuvotteluita on käynnissä useampia, Kiirikki kertoo.

– Jos asiat menevät maaliin, on investointihanke tarkoitus käynnistää 2027, ja toiminta luonto- ja kulttuurikeskuksessa alkaisi 2028.

Kiirikki vastaa mielellään keskuksen toiminnasta ja siihen osallistumisesta kiinnostuneiden yksityisten tahojen ja yritysten kysymyksiin.