Kun agrologi Tuula Ahonen jää ensi kesänä eläkkeelle, tulee hänellä täyteen 32 vuotta maaseutupäällikkönä Haminassa.

– Alkuun ammattinimike oli maaseutusihteeri, Tuula huomauttaa.

Yhtäkaikki, vuonna 1982 agrologiksi valmistunut kotkalainen on tehnyt pitkän uran Haminan maaseutupalveluissa, ja aiemmin Vehkalahden maaseututoimistossa.

– Ehdin minä toimia opettajanakin Anjalan maatalousoppilaitoksessa ennen virkamieheksi ryhtymistä. Alkuaikoina tein molempia töitä yhtäaikaisesti, kun maaseutusihteerin virka oli osa-aikainen.

Haminan maaseutupalvelut tuottavat nykyisin Haminan lisäksi myös Pyhtään, Kotkan, Virolahden ja Miehikkälän yhteistoiminta-alueen viljelijätukihallinnon palvelut. 

Kun Tuula aloitti maaseutusihteerinä 1.8.1994, oli heti edessä melkoinen savotta. Viisi kuukautta myöhemmin, 1.1.1995 liittyi Suomi Euroopan Unioniin. Maatalouteen se vaikutti voimakkaasti, sillä Suomen maatalous tuli osaksi EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Se tarkoitti mm. sääntelyn lisääntymistä ja maatalouden tukijärjestelmän muuttumista enemmän pinta-aloihin ja markkinapolitiikkaan perustuvaksi.

– Työssä on tukien käsittelyn ja valvonnan lisäksi tärkeä osuus neuvonnalla ja koulutustapahtumilla, sanoo Tuula.

Varsinkin alkuvuosina paljon selvittelytyötä tuli digitaalisista palveluista, johon maataloustukijärjestelmä nojaa. Haastekerrointa lisää tukijärjestelmien vaihtuminen ohjelmakausien vaihtuessa noin viiden vuoden välein.

– Harvoin kukaan tuli lankoja pitkin. Kaikki on aina järjestynyt, kun on yhdessä päästy tutkimaan asioita.

Maaseutupalveluiden tehtäviin kuuluvat myös esim. hukkakauratarkastukset, eläintenpitorekisterit, vahinkoarviot peto- ja hirvivahingoissa sekä ympäristönsuojelu- ja eläinsuojelutarkastukset yhteistyössä ko. viranomaisten kanssa.

Maaseudun elinvoima löytyy ihmisistä

Viimeisten vuosikymmenien aikana on maatalous on muuttunut.

– Tilojen määrä on vähentynyt, mutta toisaalta yksittäisten tilojen peltoala on kasvanut. Kotieläintuotanto on meidän alueellamme vähentynyt rajusti. Lihakarjatiloja on vain muutama. Maidontuotanto on pysynyt kutakuinkin samana, mutta tilojen koko muuttunut rajusti. Työurani alussa täällä oli 110 maitotilaa, joissa lypsylehmiä oli keskimäärin kymmenkunta. Nyt on muutama tila, joissa lypsykarjaa on esimerkiksi 300, ja nuorkarja siihen päälle, Tuula Ahonen toteaa.

– Tiloilla on nykyisin paljon kehittynyttä teknologiaa, automatisoituja toimintoja. Isoilla tiloilla on myös ulkoistettu monia tehtäviä. Urakoitsijat saattavat hoitaa esimerkiksi kylvötyöt, rehunteon, lumityöt jne.

Maaseutupalvelut elävät muutoksessa mukana. Esimerkiksi viestinnässä on otettu käyttöön uusia ja innostavia verkkoviestinnän keinoja. Maaseutupalveluiden Facebookiin tehdään LokaLive -videoita, jotka kertovat Kaakkois-Suomen maaseudun ajankohtaisista asioista ja ovat samalla mahdollisuus verkostoitua. 

– Pian alkaa myös Maailmanluokan maaseutu -podcast, joka tulee kuunneltavaksi Haminan kaupungin YouTube-kanavalle.

Tämän jutun ilmestyessä on Tuula Ahonen jäänyt viettämään lomaa. Eläkkeelle hän siirtyy kesäkuun alussa.

– Täysin palvelleena, hän nauraa.

– Olen nauttinut työstäni. Olen saanut tehdä sitä omannäköisesti. Työn suola ovat ehdottomasti olleet ihmiset ja yhteistyö maaseudun yrittäjien kanssa.