Sain Hymypoikapatsaan Mäntlahden kansakoulussa joskus 1960-luvun puolessa välissä. Patsas on vieläkin tallessa, ruokasalimme vitriinin lasiovien takana. Pitkään se oli olohuoneen pianon päällä, kunnes Bellis tuli meille hoitoon kesäkuussa 2025. Kissoilla on tapana osoittaa mieltään pudottelemalla tassuillaan tavaroita tasoilta lattialle. En halunnut patsaan menevän palasiksi, joten siirsin sen kissan ulottumattomiin.
Bellis on itsekin kovin veistoksellinen. Balineesit ovat saaneet nimensä balilaisten tanssijoiden mukaan. Kävelevä, ruokaileva, kakkaava, pissaava, keppileikkiin pakottava ja alati varsinkin öisin ulos maukuva patsas on tosin paljon suuritöisempi kuin oikea patsas, josta tarvitsee vain pyyhkiä pölyt kerran vuodessa.
Hymypoikapatsaan hymy ei hyydy. Omani on hyytynyt monta kertaa. Myönteinen elämänasenne on ollut
koetuksella kerta toisensa jälkeen. Mutta sitähän elämä on. Ei ikuista hymyä ja auringonpaistetta, vaan valon ja varjon vaihtelua. Eric Claptonin biisi Opposites vuodelta 1975 kuvaa hyvin kuinka elämä muodostuu vastakohdista: ”Night after day / day after night / white after black / black after white / fight after peace / peace after fight / life after death / death after life…”.
Katson vitriinissä hymyilevää Hymypoikaa, jonka ympärillä on matkamuistoina tuomiamme tai tuliaisina saamiamme shottilaseja: Lisbon, Crete, Cyprus, Capo Verde, Prague… Yhdessä lasissa on takapuolensa kuvaajalle kääntänyt aasi, jonka vieressä lukee: I LOST MY ASS IN VEGAS (Hävisin kaikki rahani Vegasissa). Löydän Hymypatsaasta, aasista ja shottilaseista omaa elämääni koskettavaa vastakohtaisuuksien symboliikkaa.
Bellis tulee kiehnäämään jalkoihini ja vaatii välitöntä ulkoilutusta. Valjaat päälle naks ja me menemme tapaamaan pähkinäpensaan alaoksilla ärsyttävän lähellä hyppivää suomenruotsalaista oravaa, Kurre Westerlundia. Terassille kakkivaa fasaanikukko Pentti Kakkista ei ole onneksi näkynyt aikoihin. Bellis on Pentin kanssa ihmeissään: söisikö sen vai lähtisikö pakoon?
Jään miettimään Eric Claptonin laulun toiseksi viimeistä säettä: ”Life after death” (Kuoleman jälkeen [tulee] elämä). Uskoako tuohon? Kun Bellis havaitsee vuorenkilven juurakoissa viipertävän Pekka Päästäisen, uskon että elämän jälkeen tulee kuolema, pian.
