Maaseudun Sivistysliiton ja Suomen Ympäristökeskuksen LUMOAVA-hanke teki viikonvaihteessa runsaan 30 henkilön, pääosin kyläkehittäjien, opinto- ja tutustumisretken ensi kertaa saaristoon, Haminan Kuorsaloon. Euroopan Maaseuturahaston tukemassa hankkeessa parannetaan luonnon monimuotoisuutta Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Karjalassa yhteisöllisesti paikallisten toimijoiden kanssa. Tämän vuoden lopussa päättyvällä hankkeella on runsaat 30 kaupunki-, kunta- ja kyläkohdetta kumppanina. Kuorsalo on hankkeen ainoa saaristokumppani. Se edustaa tavallaan myös Haminaa, joka ei ole hankekumppani toisin kuin muun muassa Kotka.

LUMOAVA-hankkeen kyläkehittäjät Tanja Airaksinen ja Outi Myllymäki kertoivat Kuorsalon valikoituneen retken kohteeksi, koska Kuorsalo-seuran johdolla aktiivinen kyläyhteisö panostaa saaristoympäristön vaalimiseen ja luonnon monimuotoisuuteen vieraslajitorjunnalla sekä perinteisen niittyluonnon kunnostamisella jopa lampaiden avulla. Vanhankylälahden entisen kyläyhteisön niittyalueella laiduntaa nyt seitsemän Kotkan Hurukselasta tuotua lammasta. Viime kesänä niitä oli viisi. Kuorsalo-seuran puheenjohtajan, Suomen Kylät ry:n Vuoden Nuorena Paikallistoimijana palkitseman Julius Rajasalon mukaan saaressa ei ole isoja petoeläimiä ja koirakuri on hyvä. Siksi lampaat saavat laiduntaa rauhassa niittyluontoa tukien syksyyn asti. Kuorsalossa laidunsivat myös lehmät metsissä ja niityillä 1950-luvulle.

– Edistämme alkuperäisen saariluonnon säilymistä ja osin ennallistamista vieraskasvien kitkennällä. Täällä on ainakin komealupiinia, kurtturuusua, jättipalsamia, jättiputkea ja viitapihlaja-angervoa, mutta ne eivät ole päässeet hallitsemaan herkkää saariluontoa. Kuorsalon luonto on kiintoisa. Etelärannikko muistuttaa kallioista ulkosaaristoa, mutta pääosa on sisäsaariston, jopa mantereen rehevää biotyyppiä soineen. Sisäjärveksi muuttuneen Vanhankylänlahden pohjukka on niittyä ja rehevää lehtometsää. Natura-alueisiin kuuluvan Vanhankylänlahden rannalla on vielä merkkejä saaren varhaisesta asutuksesta, jota on ollut ainakin keskiajalta.

LUMOAVA-hankkeen kyläkehittäjät toivat saareen vieraskasvilajien opastauluja ja pari viikatetta niittotalkoisiin. Julius Rajasalon mukaan uudet opastaulut ovat hyvä lisä saareen rakennettuun viitoitus- ja opasteverkostoon, jolla saarelaisia ja vierailijoita kannustetaan tutustumaan luontoon ja käyntikohteisiin kuten Vironvuoren näkötorniin ja maan vanhimpiin kuuluvaan hautausmaahan.

Kuorsaloon ei enää liikennöi yhteysvenettä toisin kuin ulkosaaristoon kuuluvaan naapurisaareen Tammioon. Saaressa on Haminan kaupungin laituri yleisökäytössä kirjastoksi ja taidenäyttelytilaksi yksityisesti kunnostetun vanhan koulurakennuksen lähellä. Siellä on tänä kesänä jopa kaksi valokuvanäyttelyä: Vuoden 2025 Suomen parhaat luontokuvat sekä yli 120 Kuorsalon oman valokuvakisan työtä. Niistä suuri osa kuvaa saaren luontoa ja toimintaa ympärivuotisesti.