Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahasto jakoi apurahoja tieteen ja taiteen tekijöille pidetyssä vuosijuhlassa Kouvolassa 19.5. Apurahansaajia oli tänä vuonna kaikista Kymenlaakson kunnista. Pro Sunila ry sai 15 000 euron palkinnon arkkitehtuurin edistämisestä ja yhteishengen rakentamisesta.
Taiteeseen myönnettiin 293 000 euroa (22 apurahaa) ja tieteeseen 147 000 euroa (11 apurahaa). Eniten jaettiin työskentelyapurahoja 324 000 euroa (20 apurahaa), joista kokovuotisia apurahoja oli neljä. Ne saivat taiteen puolella kuvataiteilija Sanna Halme Kouvolasta (kaksivuotinen apuraha) ja kirjailija Tuukka Sandström Haminasta. Tieteen puolella Erika Jokimies Virolahdelta sai apurahan varhaiskasvatuksen erityispedagogiikkaa käsittelevään väitöskirjatyöhön. Kotkalaistaustainen tutkijatohtori Alisa Nousiainen jatkaa toisen vuoden apurahalla geeniterapiatutkimustaan.
Tieteen apurahansaajien joukossa on myös Kymijoen vesi ja ympäristö ry, joka sai Kymijoen puhdistumista käsittelevään kirjaan 24 000 euroa. Nuori tutkija Ville-Pekka Niskanen Kouvolasta sai 14 000 euroa tutkimukseen väärästä tiedosta kestävän kehityksen keskusteluissa ja hankkeissa Kymenlaakson alueella. Taiteen apurahoja käytetään esimerkiksi virtuaaliseen mobiilimetsään ja valotaiteeseen linnuille ja hyönteisille.
Apurahoja myönnettiin kahdeksasta Kymenlaakson rahaston nimikkorahastosta. Tiedettä rahoitettiin Maire ja Paavo Eerolan, Toivo Huuhtasen, Kirsti ja Arvo Karjalaisen, Hannu Koukin sekä Olavi ja Alli Pietikäisen rahastoista yhteensä 133 500 euroa. Taidetta rahoitettiin Uuno Klamin sekä Elli Kuuselan ja Elsa Parosen rahastosta yhteensä 207 500 euroa.
Elinvoiman edistämistä kulttuuria tukemalla
Kaikissa Kulttuurirahaston maakuntarahastoissa jaettiin Tammikuun haussa Elinvoimaa kulttuurista -apurahoja. Kymenlaakson rahasto myönsi suurimman apurahansa 40 000 euroa Pyhtään Kulttuuritalon kehittämiseen ympärivuotisen kulttuuriyrittäjyyden alustaksi. Hauhian Kantri ry Miehikkälästä sai 3 000 euron apurahan Suomen Paras Kantribiisi -kilpailun kuluihin.
Maakuntarahastojen Tammikuun haku järjestettiin nyt viimeistä kertaa. Kulttuurirahastosta voi lokakuusta 2026 alkaen hakea sekä maakuntarahastojen että keskusrahaston apurahoja yhdessä valtakunnallisessa haussa, jonka hakuaika on 15.–30.10.2026.
Tuukka Sandströmille kokovuotinen apuraha, tekeillä kaksi käsikirjoitusta
Haminalainen kirjailija Tuukka Sandström sai Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahaston kokovuotisen työskentelyapurahan nyt ensimmäistä kertaa.
– Se mahdollistaa työskentelyn päätoimisena kirjailijana, Sandström kertoo.
Yli neljän kuukauden taiteilija-apurahan saajan on otettava yrittäjien YEL -vakuutusta vastaava lakisääteinen eläke- ja tapaturmavakuutus MYEL.
– MYEL vakuutukset hoidetaan maatalousyrittäjien eläkelaitos Melassa. Se voi kuulostaa hassulta, mutta tavallaan siinä on tiettyä samankaltaisuutta maatalouden alkutuotannon kanssa.
Maatalousyrittäjät ja taiteilijat tekevät molemmat yrittäjämäisesti työtä, joka on vakuuttajan kannalta luonteeltaan kausiluontoista tai epäsäännöllistä.
– Minusta on erityisen hienoa saada apuraha Suomen Kulttuurirahastolta. Se on valtakunnallinen, yksityinen säätiö, joka syntyi yliopiston piirissä, suomen kielen ja kulttuurin aseman parantamisen puolesta toimivien fennomaanien aloitteesta.
– Omalle työtavalleni suomen kielen rikkaus ja sanojen sointuminen ovat tärkeitä.
Rontti-kissasta kertova kirjasarja (Avain -kustannus) on tehnyt Tuukka Sandströmiä tunnetuksi lastenkirjailijana, jonka kerronta monipuolistaa lapsen sanavarastoa, ja innostaa aikuistakin lukijaa käyttämään sanoja laajemmin.
Sandströmin suunnitelmissa on toteuttaa apurahakaudella kaksi käsikirjoitusta, lasten runoteos sekä lasten romaani.
– Romaani tulee olemaan tavallaan uusi aluevaltaus, sillä se on ajateltu sisällöltään esiteini-ikäisille lukijoille. Rontti-kissa -kirjat ovat enemmänkin nuorempien alakoululaisten ja pienempien lasten yhdessä aikuisen kanssa luettavaksi kirjoitettuja.
