Polkupyörät ovat perinteisesti kuuluneet Kymen jääkaripataljoonan varusteisiin. Se tulee joukko-osaston historiasta, jonka taustalla on 1920 Joensuussa perustettu Polkupyöräpataljoona 3, joka koottiin Karjalan ratsujääkärirykmentin ja Hämeen ratsurykmentin polkupyöräeskadroonista. Jääkäripataljoona 3 -nimen joukko sai vuonna 1936 Preussin Jääkäripataljoona 27:n perinteiden vaalimiseksi. Jääkärit ovat nopeita ja iskukykyisiä, tästä polkupyöräjoukkojen tehokkuudesta jääkärit antoivat vaikuttavimmat näyttönsä jatko- ja Lapin sodissa 1941-45.

Haminassa vietetyn KYMJP:n perinnepäivään on jo vuosikymmenien ajan kuulunut peruskoulutuksessa menestyneiden varusmiesten palkitseminen polkupyörillä. Nyt perinnepäivän juhlissa upouusilla Oiva-polkupyörillä palkittiin upseerikokelas Niko Parkkunen ja jääkäri Leo Koskela.

Pyörät lahjoitti KYMJP:n Kilta. Lahjoittajaa edusti killan puheenjohtaja Juha Paavola.

– Saapumiserien parhaille olemme lahjoittaneet polkupyörät vuodesta 1984 alkaen. Lahjoitettujen polkupyörien kokonaismäärä taitaa lähennellä jo 100:aa, sanoi killan vapaaehtoisena aktiivina jo yli 20 vuotta toiminut Juha Kytömäki, pataljoonan entinen kouluttaja.

– Polkupyöräpataljoonan jääkärit tunnettiin aikanaan sopeutumisesta eri olosuhteisiin ja ketteryydestään. Sekin yksi palkitsemisen perusteista.

Saapumiserän 2/25 joukosta polkupyörän sai nyt jo upseerikokelaaksi ylennyt Parkkunen. 1/26 saapumisen menestyneimpänä palkittiin jääkäri Koskela.

Kymen jääkäripataljoonalla on Haminassa pitkät perinteet. Pataljoonan historia yltää viime vuosituhannen alkuvuosiin Kuninkaalliseen preussilaiseen jääkaripataljoona 27:ään, joka vuosina 1915-1918 koulutti 1 900 suomaisen vapaaehtoisen joukon. Sillä joukolla oli vankka merkitys maamme itsenäistymistaisteluissa. 

Viisi JP 3:n soturia nimitettiin sodissa Mannerheim-ristin ritareiksi: Ruben Lagus (ritari nro 1), Veikko Saarelainen (ritari 37), Jouko Hynninen (ritari 47), Lassi Kokko (ritari 84) ja Einar Schadewitz (ritari 119).

Haminaan ja Ravijoelle pataljoona (JP 3) muutti Lahdesta vuonna 1951 ja joukko-osasto liitettiin sitten 1989 Karjalan prikaatiin Vekaranjärvelle. 

Vekarajärvellä palvelevista varusmiehistä koostuneet pataljoonan joukot tarkasti perinnejuhlassa pataljoonan komentaja Kai Uitto ja ohimarssin jälkeen juhlittiin RUK:n Maneesissa.

–On tärkeää viettää perinnepäivää nimenomaan Haminassa, sillä täällä on KYMJP:llä vankat perinteen vuosilta 1953 – 1989, kunnes joukko-osasto muutti Vekaranjärvelle osaksi Karjalan prikaatia, sanoi komentaja Uitto puhuessaan varusmiehille ensin pataljoonan. entisellä kentällä ja sitten juhlayleisölle Maneesissa.

–Muutossa Haminan Vekaranjärvelle muutti yli 60 pataljoonan työntekijää pataljoonan mukana ja loput noin 20 työntekijää jäi Haminaan sijoittuen varuskunnassa esimerkiksi RUK:n töihin. 

Pataljoonan perinteitä Haminassa vaalitaan edelleen. Haminan kaupungin puolesta juhlaväkeä tervehti kaupunginjohtaja Ilari Soosalu.

– Perinteet oat meille kaikille tärkeitä luoden turvallisuuden tunnetta ja elinvoimaa tulevaisuutemme rakentamiseen, sanoi Soosalu.

Perinnepäivän juhlan runsaasta palkintopöydästä saivat osan vuosien aikana ansioituneet työntekijät.