Nyt kolmatta kertaa järjestetyssä Kymenlaakson kulttuurigaalassa palkittiin maakunnan kulttuurin tekijöitä ja kulttuurin edistäjiä. Kymenlaakson kulttuurin tuki ry:n järjestämä gaala pidettiin lauantaina 7.3. Kouvolan kaupungintalon juhlasalissa.
Palkittavista löytyi monia tuttuja ja vähemmän tunnettuja, paikallisesti tai alueellisesti ja valtakunnallisesti vaikuttavia kulttuurin toimijoita.
Palkitut 2026
1. Elämänura kulttuurin parissa: Kirsti Siraste, kääntäjä
2. Pitkäjänteinen kulttuurikasvatustyö: Eija Vilkki, viulunsoiton opettaja
3. Kymenlaakson kulttuurivaikuttaja: Tiiu Anttinen, Taidekeskus Antares
4. Kaupunkikulttuuri: Patu Patanen, Haminan Höyrylaiva Oy:n toimitusjohtaja
5. Kulttuurisen osallisuuden vahvistaja: Lastenteatteritapahtuma Kuulas
6. Kulttuurin moninaisuus: Monikulttuurinen toimintakeskus Mylly
7. Kulttuurin innostaja: Jukka Behm, kirjailija
8. Kulttuurista elinvoimaa: Kaakon kamarimusiikki
9. Kulttuuriin mahdollistaja: Kaakon elokuvakomissio
10. Kansainvälinen edelläkävijä: Mikki Kunttu, valo- ja lavastussuunnittelija
VIRTAKIVI-palkinto: Ravintola Kairo
Kymenlaakson Liikunnan kulttuuripalkinto: Haminan teinisirkus
Ajankohtainen erityishuomionosoitus: Kaakkois-Suomen sotilaskotialueen sotilaskotiyhdistykset
Kunniamaininnat: runoilija-kirjailija Ville Vanhala, soitinrakentaja Risto Vainio.
luontomatkailuyrittäjä Riitta Noriola-Eskola
Patasen työ saa arvostusta
Patu Patanen istuu ryhdikkäänä konemestarin juhlapuvussaan Kouvolan kaupungintalon juhlasalin aulassa. Haminan kulttuuripalkinnon viime vuonna pokannut Patu ei näennäisesti ole moksiskaan maakunnallisesta huomionosoituksesta.
– No jaa, tämä tuli niin äkkiä. Ei tässä ole kerennyt oikein ajatellakaan, Patu sanoo.
Palkinnon perustelut ovat kuitenkin vakuuttavat:
”Kotikaupungissaan höyrylaivan ja tullimakasiinin kokonaisuudesta on tullut Kymenlaakson vanhimman kaupungin epävirallinen edustusmuseo, lainausmerkeissä pakollinen vierailukohde kaikille, jotka tässä vuonna 1653 perustetussa merenrantakaupungissa käyvät.
Neljän vuosikymmenen saatossa Haminan Tervasaareen on kehkeytynyt rouhea merimies- ja satamakaupunkikulttuurin kornukopia, jossa merenkulkuun ja suomalaiseen viihdeperinteeseen liittyvät artefaktit käyvät kaleidoskooppimaista kamppailua vierailijan mielenkiinnosta.
Kaiken edellä mainitun rakentamisessa on kunnostautunut yksi persoona ylitse muiden, S/S Hyökyn ja Haminan Tullimakasiinin päällikkö, höyrykonepaperit omaava konepäällikkö eli merenkulkukielellä chief engineer, Haminan höyrylaiva osakeyhtiön toimitusjohtaja Patu Patanen”.
– Viitisenkymmentä vuotta tässä on tullut touhuttua, myhäilee Patu.
– Se ensimmäinen höyrylaiva, 1980 hommattu, oli nimeltään Turku, myöhemmin Hamina. Se myytiin 1984 takaisin Turkuun, missä uusi omistaja antoi sille nimeksi Ukkopekka.
Samana vuonna kun S/S Turku myydään, tulee Haminan höyrylaivaosakeyhtiön omistukseen S/S Hyöky.
Vuonna 1912 Pietarissa valmistettu aluksen ylläpito on vaatinut paljon. Oman ikääntymisen myötä on herännyt huolta Hyökyn sekä Patasen keräämän mittavan merenkulkuun liittyvän materiaalin tulevaisuudesta. Samoin kuin kaupungin omistamasta Tullimakasiinista, missä Patu on vuokralaisena; rakennus on kaupungin kiinteistöohjelmassa myytävien rakennusten listalla.
– Kaiken tilpehöörin voi heittää h***iin. Mutta arvotavaran voisin vaikka lahjoittaa, jos sille löytyisi ottaja, joka sitoutuu hoitamaan sitä. Kaupunki tai jokin säätiö olisi luotettava toimija.
Haminan Teinisirkus sai liikuntaväen kulttuuripalkinnon
Kulttuurigaalan yhteydessä ojennettiin myös Kymenlaakson Liikunta ry:n kulttuuripalkinto, jonka tänä vuonna sai Haminan Teinisirkus. Gaalassa palkintoa vastaanottamassa olivat Teinisirkuksen hallituksen puheenjohtaja Anni Seppälä ja toiminnanjohtaja Sanna Tennberg. Molemmat toimivat sirkuksessa myös ohjaajina.
– Teinisirkuksessa tehdään työtä rakkaudesta lajiin. Olemme kiitollisia huomionosoituksesta, se tuntuu hyvältä, Seppälä ja Tennberg sanovat.
Lapsia ja nuoria vuodesta 1973 alkaen sirkustaiteen parissa liikuttanut Haminan Teinisirkus on Suomen vanhin nuorisosirkus ja Suomen ensimmäinen sirkuskoulu.
– Tätä nykyä sirkuksen toiminnassa on viitenä iltana viikossa yhteensä noin 170 harrastajaa. Pienimmät ovat taaperoikäisiä, vanhimmat työssäkäynti-iässä olevia aikuisia.
Toimittuaan vuosikymmenet eritasoisissa tilapäistiloissa sai Teinisirkus viimein oman pysyvän kodin Summan kylä- ja kulttuurikeskuksesta. Sirkus on saanut EU -rahoitusta mm. katsomoa varten. Sirkuksen käytössä olevat tilat ovat myös muiden vuokrattavissa.
– Kaupungin liikuntapalveluiden toimintana tiloissa alkaa keskiviikkoisin Liikkuvat lilliputit, vauva- ja pikkulapsiperheiden maksuton kohtaamispaikka, missä lapsilla on tilaa temmeltää.
Teinisirkus pitää kesäkuussa kolme ensimmäistä viikkoa alakouluikäisille kesäkerhoa, missä sirkustelun lisäksi tehdään paljon muutakin.
