Mikä saa parikymmentä eläkeläismiestä kokoontumaan haminalaiseen baariin pariksi tunniksi juttelemaan melkein jokaisena aamupäivänä ympäri vuoden?
–Yhteisöllisyys, vastaa yksi heistä.
– Kaverit, vastaa toinen.
–Tämä on henkireikä, vahvistaa kolmas. Alkoholi ei tässä porukassa kelpaa syyksi, sillä kaikilla on edessään kuppi kahvia. Kyseessä on yksi Haminan erikoisuuksista, Nopsajalkojen miesryhmä, jolla on takanaan jo 30 yhteisen toiminnan vuotta. Joidenkin laskujen mukaan toiminta on vieläkin vanhempaa.
Vuosien varrella ryhmään on kertynyt viitisenkymmentä jäsentä. Joitakin vuosia sitten ryhmä otti huumorimielessä nimekseen Nopsajalat.
–Varmaankin siksi, että myö ollaan kaikki tällaisia jalkavaivaisia ja osalla on autossa invalidimerkki, kertoo ryhmän koollekutsuja Markku K. Toikka.
Nopsajalat eivät ole rekisteröity yhdistys eikä heistä Toikan mukaan sellaista myöskään tule. Silti heillä on enemmän toimintaa kuin monella yhdistyksellä. Ryhmä tekee vuosittain mm useita retkiä.
–Viime vuosina on käyty mm Mannerheimin kotimuseossa, Suomenlinnassa, Tamminiemessä ja Panssarimuseossa, luettelee Toikka.
Listalla ovat olleet myös lukuisat ruoka- ja kalastusretket. Erityisen suosittu on joka keskiviikkoinen tietovisa, jonka joku ryhmän jäsenistä vuorollaan vetää.
Ryhmälle on ominaista moninaisuus. Jäsenten ammatilla, poliittisella näkemyksellä tai siviilisäädyllä ei ole väliä, tärkeintä on kaveruus.
–Politiikkaa ei täällä puhuta, mutta maailman nykytilanne kyllä puhuttaa, sanoo Toikka.
Valtaosa jäsenistä on haminalaisia, mutta Hallinkulmaan hakeudutaan myös mm Anjalasta, Virolahdelta ja jopa Porvoosta. Kaikilla on kuitenkin haminalaistausta.
–Minä ajelen tänne joka päivä Karhulasta, kertoo Arto Kuusela.
Vaihtuvuus Nopsajaloissa on varsin pientä. Uusia jäseniä tulee koko ajan, mutta vanhimmilla jäsenyys saattaa kestää ihan loppuun asti.
–Yleensä ne lähtee Ristiniemeen, toteaa Risto Kihula.
–Joukkuehenkeä kuvaa se, että jos joku sairastuu, niin käydään katsomassa, kertoo Mikko Tiili, joka on ollut toiminnassa mukana lähes 20 vuotta. Kuoleman jälkeen lähetetään adressi ja muistetaan omaisia.
Alusta saakka toiminnassa mukana ollut Markku K. Toikka tietää myös kertoa, että pääsy mukaan Nopsajalkoihin on ollut monelle miehelle pelastus.
–Se, että heillä on jotain tekemistä, pitää heidät hyvässä vireessä, hän sanoo. Yleensä toiminta on perin miehistä, eikä naisilla ole tapaamisiin asiaa, mutta poikkeuksiakin voidaan tehdä. Nyt tulossa on todellinen erikoisuus, kun taidehistorioitsija Sue Cedercreutz-Suhonen tulee Haminaan 26.2. esitelmöimään ryhmälle New Yorkissa hiljattain avatusta Helene Schjerfbeck -näyttelystä. Tanelinkulman tilaisuuteen pääsevät mukaan myös jäsenten kumppanit.



