Haminalainen filosofian tohtori Mirja Toikka pääsi pitkän uransa aikana seuraamaan suomalaisen ammattikorkeakoulujärjestelmän kehitystä melkein sen alkumetreiltä asti. Eikä vain seuraamaan, vaan myös olennaisesti vaikuttamaan siihen, millainen siitä tuli. 

– Parempi kuin edes osattiin odottaa, sanoo Toikka nyt jäätyään juuri eläkkeelle.

Ensimmäiset ammattikorkeakoulut perustettiin Suomeen laman alussa v 1991, kun haluttiin luoda yliopistojen rinnalle ammatillisesti suuntautunut korkeakoululaitos ja vastata entistä paremmin elinkeinoelämän odotuksiin. Suomen piti myös seurata OECD-maiden ja muiden Euroopan maiden esimerkkiä. 

Toikan 30-vuotinen ura ammattikorkeakoulussa alkoi vuonna 1996, jolloin hän haki tuolloin vielä väliaikaisella luvalla toimineen Kymenlaakson ammattikorkeakoulun suunnittelijan tehtävää ja sai sen. Hänellä oli takanaan Kotkassa suoritettu puutalousinsinöörin tutkinto ja jatko-opinnot Helsingin yliopistossa. 

– Kasvatustieteellisen tiedekunnan professori Erkki Niskanen kehotti minua tähtäämään ammattikorkeakouluun, josta saattaisi tulla minulle ura, Toikka kertoo. Professori oli oikeassa.

Suunnittelijan laaja tehtävä sopi opettajan pätevyyden hankkineelle kasvatustieteen lisensiaatille hyvin. 

– Piti laatia Kyamkille mm vakinaistamisen edellytyksenä oleva laatu-ja arviointijärjestelmä, Toikka kertoo. 

– Oli täytettävä ne kriteerit, joita laki vaati vakinaiselta amk-toiminnalta. Työ edellytti tiivistä yhteistyötä opetusministeriön ja Korkeakoulujen arviointineuvoston KKA:n kanssa.  Kyamk sai vakinaisen toimiluvan kolme vuotta myöhemmin. Mirja Toikka eteni sen jälkeen vauhdikkaasti ensin suunnittelupäälliköksi, sitten kehitysjohtajaksi ja vielä vararehtoriksi. Yhteistyö KKA:n kanssa syveni vielä lukuisissa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen arviointihankkeissa. 

Kyamk pääsi valtakunnalliseksi ulkopuolisen auditoinnin pilottikorkeakouluksi, ja lopulta kaikkien ammattikorkeakoulujen osallistumisesta ulkopuoliseen laadunarviointiin tuli lakisääteinen tehtävä. Mirja Toikka vahvisti omaa osaamistaan väittelemällä tohtoriksi vuonna 2002. Hän myös osallistui asiantuntijana useisiin opetusministeriön työryhmiin. 

Vastuut kasvoivat ja hän oli mm tiiviisti valmistelemassa Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Kyamkin yhdistymistä, joka tapahtui vuonna 2017. Uuden Xamkin rehtori Heikki Saastamoinen on kuvannut Toikan uraa toteamalla, että hän on ollut perustamassa koko amk-järjestelmää.

Uranuurtajan työ oli haastavaa, mutta Toikka ei missään vaiheessa edes harkinnut keskeyttämistä. 

– Olen ollut aina intohimoinen ammattikorkeakoulun  kehittäjä, hän sanoo. 

Uusi rahoitusmalli kasvatti kilpailua

Xamkin perustamisen taustalla oli valtakunnallinen ammattikorkeakoulu-uudistus ja rahoitusmallin muutos, joka perustui tuloksellisuuteen. 

– Tämä tarkoitti, että ammattikorkeakoulujen välinen kilpailu koveni. Se, joka paransi tuloksiaan enemmän kuin muut, hyötyi uudesta mallista eniten, perustelee Toikka.

Xamkista tulikin menestystarina. Se on ollut vuodesta toiseen paras ammattikorkeakoulu kaikilla opetusministeriön tuloksellisuusmittareilla mitattuna. 

– Suurin kiitos kuuluu osaavalle henkilöstölle, opiskelijoille ja määrätietoiselle johtamiselle, sanoo Toikka. 

Oman uransa kohokohtina hän pitää mm Suomen suurimmaksi kasvanutta avointa AMK:ta (Xamk Pulse), alueellista yhteistyötä ja uusien tutkintokoulutusten käynnistämistä. Lisäksi turvallisuuteen liittyvä kehittämistyö innosti Toikkaa.  Tästä on tuorein esimerkki vuoden 2025 alussa perustettu logistiikan kokonaisturvallisuuteen keskittyvä ELI eli Euroopan logistiikkainstituutti.

Mirja Toikka jättää ammattikorkeakoulu-uransa hyvällä mielellä. Yksi asia olisi voinut toteutua sen aikana eli tohtoritutkinnon mahdollistaminen. Vielä nyt opiskelijoiden akateeminen ura tyssää yliopiston kandidaatin ja maisterin tutkintoja vastaaviin alempaan ja ylempään tutkintoon. Tohtoriksi päästäkseen on hakeuduttava yliopistoon.