Kestävän kehityksen viikon päätti Haminassa Kaakkois-Kymen luonnonsuojeluyhdistyksen järjestämä keskustelutilaisuus, missä alustajana toimi Eeva Furman. Eeva työskentelee johtavana asiantuntijana Valtioneuvoston kanslian strategiaosastolla. Hän on myös kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri.

Toimikunta on foorumi, joka kokoaa eri toimijoita edistämään kestävän kehityksen tavoitteita, tekemään yhteistyötä ja osallistaa koko yhteiskuntaa toimimaan kestävästi.

– Olemme laatineet strategian jonka nimi on Luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi 2022-2030, Eeva Furman kertoo. 

– Vaikka valtioiden päämiehet puhuvat kokouksissaan kenties sitä ja tätä, on kaikissa maissa ihmisiä, jotka tekevät töitä kestävyysasioiden eteen ja pitävät niitä tärkeinä.

Miten kestävyyttä edistetään, entä onko edistystä näkyvissä Suomessa tai maailmanlaajuisesti.

– Ennen ihmisten elanto tuli ympäristöstä. Elannon vuoksi oltiin valmiita tekemään ympäristöön rajujakin muutoksia, joiden vaikutuksista ei ollut tietoa. Nyt on mietittävä uudella tavalla. Tarvitaan uusia taitoja, jotka tukevat luontoa ja ihmisten terveyttä.

Eevan puheessa nousee usein esille ekososiaalinen sivistys. Se on ymmärrystä oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka perustuvat ihmisen riippuvuuteen luonnosta ja toisista ihmisistä. Taustalla on poikkitieteellinen systeemiajattelu,  jonka mukaan mikään inhimillisen elämän osa-alue ei ole irrallinen ja erotettavissa luonnosta ja toisista ihmisistä. 

– Päiväkodeissa ja kouluissa tätä opetetaan esim. kierrättämisen yhteydessä, ja nuoret puolestaan välittävät oppimaansa meille vanhemmille sukupolville. Nuoret näkevät maailman vähän eri lailla; hyvinvointia ja hauskuus voidaan tavoittaa kestävämmälläkin tavalla.

Furman toivookin, että keskustelua kestävyydestä voitaisiin käydä ylipäätään avoimemmassa ja positiivisemmassa ilmapiirissä.

– Tulevaisuuskeskustelussa on vallalla passiivinen tapa ajatella. Taustalla on perusajatus, ettei tulevaisuuteen voisi vaikuttaa. Vastakkain asettelun sijaat tarvitaan toistemme avointa kohtaamista ja kommunikointia.

Furmanin peräänkuuluttamasta vuoropuhelusta otettiin heti koppia, kun kaupunginvaltuutettu, lupavaliokunnan puheenjohtaja Jouni Kormu ja Puhtaan meren puolesta ry:n varapuheenjohtaja, Haminan kesäasukas Outi Lankia kävivät syventävää keskustelua mm. Haminan Merivesilaitoksen lupahakemuksesta sijoittaa vesiputkia Hillonlahden pohjaan.

– Huomasimme jutellessamme, etteivät kantamme lopulta niin kaukana toisistaan ole. On hienoa että kaupungista löytyy ainakin yksi päättäjä, joka ei pelkää käydä avointa keskustelua, vaikka meillä on asiaan erilaiset näkökulmat, Lankia toteaa.