Rannikkosoutu on tällä hetkellä nopeimmin kasvava soutumuoto maailmalla. Laji on kasvattamassa suosiota myös Suomessa. Rannikkosoutua (coastal-soutu) voi harrastaa niin järvillä kuin merellä. Olosuhteiden vaihtelu, tuuli ja aallokko, tuovat lajiin seikkailun ja urheilun tuntua. Taktiset ratkaisut ovat merkittäviä, kilpailuissa ei myöskään ole omia ratoja, kontakteilla ja reittilinjojen valinnalla on iso vaikutus. Rannikkosoutuvene on klassisen soudun venettä huomattavasti vakaampi. Veneluokkia on kolme: yksikkö, kaksikko ja perämiehellinen nelikko.

Rannikkosoudussa kilpaillaan 500-700 metrin ratasprintissä ja useiden kilometrien kestävyysmatkoilla. Rantasprintti nähdään Los Angelesin 2028 olympialaisissa.

Pari viikkoa sitten järjestettiin Hangon regatan yhteydessä kansalliset näyttökilpailut maajoukkueeseen. 

Anjalankoskelaislähtöinen Joel Naukkarinen voitti kaksi kultamitalia kovatasoisessa ratasprintissä.  Miesten avoimessa yksinsoudussa Naukkarinen voitti kaikki eränsä ja souti finaalissa ylivoimaiseen voittoon ajalla 2:21,75.

Sekakaksikossa Naukkarisen parina oli kilpasoudun kolminkertaisen olympiavoittaja Pertti Karppisen tytär, itsekin MM-tasolla kilpaileva Eeva Karppinen. Kaksikko voitti finaalin ajalla 2:17,46, ollen koko kilpailun nopein pari. 

Joel Naukkarinen on mm. moninkertainen sisäsoudun maailmanmestari ja voittanut rannikkosoudussakin MM-hopeaa ja pronssia 2024 ja 2022.