Mies tuli jostain Hämeen suunnasta. Merentakaisen Kiesuksen miehet olivat tuoneet opin ja rajoitukset säätelemään elämää tavalla, johon luonnonjumalia kunnioittavan metsän miehen oli vaikea tottua. Oli etsittävä seutua, mistä löytyi vielä tilaa ja vapautta. Mies tunnetaan nimellä Jussi Kouvo.

Kouvolalaisen muusikko Jouni Sjöblomin kansanooppera Jussi Kouvo kertoo Kouvolan kylän ensimmäisen tunnetun asukkaan, Jussi Kouvon kautta Kouvolan alkuvaiheista 1500-1600 -luvulla. 23.7. kantaesityksensä saava kansanooppera on viides  jonka Sjöblom on seutukunnan historian käännekohdista säveltänyt ja käsikirjoittanut. Käsikirjoituksen Sjöblom on laatinut yhdessä teoksen ohjaajan Kimmo Lavasteen kanssa. 

–Taustatukena ja apuna meillä on ollut myös sotahistorian dosentti Martti Turtolan asiantuntemus, Sjöblom mainitsee.

–Halusimme kertoa, mistä Kouvola -niminen paikka on lähtenyt kehittymään 1500- ja 1600 -luvuilla; uskonpuhdistuksesta, sodista ja tavallisen kansan kokemuksista sen kaiken keskellä.

Kansanoopperan esityspaikkakin henkii historiaa, Puolakan talomuseo Kouvolan Mäkikylässä on Kouvolan vanhimpia asuinpaikkoja. Seudun vanhoista suvuista monet menevät Jussi Kouvoon, jonka nimi näkyy nykyisen kaupungin nimessä.

–Keskeiset teemat ovat kotiseuturakkaus, sodat ja etenkin uskonto. Luonnonuskonto oli väistymässä, tilalle tuli paavinusko ja myöhemmin Lutherin opit, kansanoopperan ohjaava Kimmo Lavaste kertoo.

– Jussi Kouvo poikkeaa tavanomaisesta kesäteatterista, mutta takaan, että pitkästyttävää se ei ole, eikä niin vakavaa. Itku ja nauru ovat tässä lähellä toisiaan. Musiikki on kaunista, mukana on suuria tunteita ja aihe paikallista historiaa. 

Puherooleja on kymmenkunta, mutta pääpaino on musiikissa – olisiko ensimmäinen kerta Kansanoopperakuoron historiassa kun mukana on myös räppipoljentoa. 

Kansanoopperan puvustukseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Sen suunnitellut Seija Kiuru-Lavaste ei ole orjallisesti seurannut tiettyä aikakautta. Koska tarinakin liikkuu eri aikakausien välillä, on puvustuksessa elementtejä mm. keskiajalta, renessanssista ja barokista. Jussi Kouvon ja varsinkin ylimaallisen kertojan, metsän neiti Tellervon puvustuksessa on viitteitä fantasiamaailmaan.

Ohjaaja hoksaa vielä määritelmän, joka sitoo kansanoopperan osaksi kesäteatterin genreä:

–Onhan tässä mukana hevonen, tai oikeastaan kolme hevosta, jotka vuorottelevat roolissaan. Kesäteatterissa hevosen roolin esittää aina hevonen, niin meilläkin!