Finnish Minerals Groupin hankeyhtiö Finnish Battery Chemicals pCAM Oy hakee korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa Vaasan hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee Haminaan suunnitellun prekursorimateriaalihankkeen (pCAM) ympäristölupaa.
Finnish Battery Chemicals pCAM on entinen CNGR Finland Oy. Kiinalainen enemmistöosakas CNGR Ltd vetäytyi yhteishankkeesta huhtikuussa, minkä jälkeen koko osakekanta siirtyi suomalaisomistukseen.
–Kyllä, kiinalainen kumppani on vetäytynyt hankkeesta lopullisesti, vahvistaa Finnish Battery Chemicalsin akkuarvoketjun johtaja Timo Strengell.
Valitusluvan hakeminen kielii siitä, että hanke on kenties löytämässä uuden kumppanin, tai muulla tavoin liikahtamassa eteenpäin.
–Käymme jatkuvasti keskusteluita hankkeen jatkosta, ja arvioimme mahdollisia kumppaneita.
Yhtiö on hakenut valituslupaa, koska sen mielestä natriumsulfaatin käsittelylle ei ole laadittu parhaan käyttökelpoisen tekniikan määritelmää (BAT, Best Available Technology).
– Hallinto-oikeus on määritellyt hankkeelle mahdollisia BAT – teknologioita, mutta ei ole esittänyt niille perusteluita, Strengell jatkaa.
Hallinto-oikeuden päätöksessä määrätään yhtiölle velvollisuus poistaa purkuvedestä 90 % natriumsulfaatista.
–Luparajaa ei ole perusteltu luonnontieteellisillä syillä, joten ei ole selvää, mihin ko. raja perustuu. Yhtiön teettämien analyysien ja mallinnusten mukaan
alkuperäisen, AVI:n myöntämän luvan sallima päästö ei aiheuta merialueelle merkittävää haittaa. Yhtiö katsoo hallinto-oikeuden tulkinneen hankkeen ympäristövaikutuksia virheellisesti.
–Johtopäätöksiä hankkeen vaikutuksista ei tule tehdä sen perusteella, mikä jäteveden koostumus on tehtaan sisäisessä prosessissa, toteaa Strengell.
Strengellin mielipide on, että valituslupa tulisi näillä perusteilla saada.
Lainsäädäntöä toivotaan ajantasalle
– Olihan tämä pettymys, Outi Lankia, osa-aika haminalainen ja Puhtaan meren puolesta ry:n varapuheenjohtaja kommentoi Finnish Battery Chemicals pCAMin päätöstä hakea valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
– Valituslupaa ei hakenut Puhtaan meren puolesta, Suomen Luonnonsuojeluliiton Kaakkois-Suomen yhdistys ry, tai akkumateriaalitehtaan jätevesien mereen laskemista vastustavat haminalaiset. Ei, vaikka hallinto-oikeuden asettamat raja-arvojen pitäisi mielestämme olla vieläkin tiukemmat. Kuitenkin saatiin jonkinlainen kohtuullinen kompromissi, mutta se ei tunnu teollisuudelle riittävän.
Lankia ihmettelee myös valtionyhtiön kovaa arvostelua oikeuslaitosta kohtaan.
– Tieteellistä näyttöä on ihan riittävästi siitä, miten toksinen vaikutus korkeilla sulfaattipitoisuuksilla on vesiluontoon ja siitä, kuinka korkea sulfaattipitoisuus vapauttaa fosforia sedimentistä
Puhtaan meren puolesta ry:n ja SLL Kaakkois-Kymen sulfaatille ja ksantaateille raja-arvoja vaativa kansalaisaloite ”Suomen vesistöt eivät ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja” keräsi riittävän määrän allekirjoituksia ja etenee eduskunnan käsittelyyn.
Kansalaisaloitteessa todetaan, ettei Suomen lainsäädäntö ole ajan tasalla erityisesti akkumateriaaliteollisuuden ja malminjalostuksen aiheuttamista päästöistä. Selkeät raja-arvot jätevesissä ovat kaikkien etu. Ne selkeyttävät myös kaivos- ja akkuteollisuuden päätöksiä aloittaa liiketoiminta Suomessa.
– Samalla vältyttäisiin vuosien riitelyltä eri oikeusasteissa. Raja-arvot tarvitaan sulfaatille ja ksantaateille. Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista on vuodelta 2006, joten asetus liitteineen tulee päivittää pikaisesti, Lankia kertoo.
