Ensimmäisen kerran demokratiamme historiassa järjestetään kahdet vaalit samana päivänä. 13.4. on vaalipäivä ja silloin valitaan kuntiin kunnanvaltuutetut. Samaan aikaa omilla äänestyslipuilla valitaan hyvinvointialueille omat valtuutetut.
Ensimmäiset aluevaltuustot valittiin vaaleissa tammikuuta 2022. Asia oli uusi koko maassa ja äänestysaktiivisuus jäikin 47,7 %:iin. Kymenlaaksossa vaali-into jäi 46,2 %:iin ja Haminassa 46,4 %:iin.
Äänestysinnon nousua ei odota juuri kukaan. Vaalien ehdokasasettelukin on käynyt selvästi edellisvaaleja vaatimattomammin.
Monissa piireissä hyvinvointialueiden vaaleja pidetään ”näennäisvaaleina”, kun valtio vastaa kuitenkin kaikista kustannuksista alueilla eikä alueiden sisäisille hankkeille jää juurikaan euroja. Tehtäväksi jää vain niukkuuden priorisointia.
Hyvinvointialueiden sotepalveluita kehitetään niillä euromäärillä, jotka valtio alueille antaa.
Tammikuun 2022 aluevaaleissa valittiin 59 aluevaltuutettua. Haminasta aluevaltuustoon valittiin äänimääräjärjestyksessä Ari Rinne (LiikeNyt), Elina Inkeroinen-Lalu (kok), Nina Peltonen (sd), Hannah Honkanen (kesk), Jarkko Harjumaaskola (sd), Jaana Suikkanen (kok), Antti Pakkanen (PS), Juha Kytömäki (kesk) ja Katja Andrejev (vihr).
Valituista Ari Rinne ei ole enää ehdolla, ei myöskään paikastaan terveyssyistä kesken valtuustokauden luopunut Juha Kytömäki.
Valituilla on ensimmäinen vaalikausi takana. Jokaisen vaikutusmahdollisuudet riippuvat aina omasta aktiivisuudesta, yhteistyökyvystä ja missä toimielimissä vaikuttavat.
– Olen itse aluehallituksen 1. varapuheenjohtaja ja yhteistyö hallituksessa on ollut todella ratkaisukeskeistä ja hyvähenkistä, samoin vuoropuhelu aluevaltuustoryhmien välillä, sanoo Elina Inkeroinen-Lalu (kok).
– Päättäjien ja viranhaltijoiden vuorovaikutuksen lisääminen ovat tulevalla kaudella keskiössä. Rakentavalla yhteistyöllä eteenpäin, hallintoa ja palveluita uudistaen, asukkaat ja henkilöstö huomioiden.
Haminalaiset aluevaltuutetut yli puoluerajojen eivät ole kokoontuneet yhteen, esimerkiksi ennen valtuuston kokousta muuten kuin omissa ryhmissään. Ryhmänjohtajat eri puolueista ovat kokoontuneet ennen valtuuston kokousta ja se on toiminut hyvin.
– Yhteistyö on toiminut hyvin valtuustossa haminalaisilla valtuutetuilla. Jos haluaa saada asioita eteenpäin, niin tarvitaan isomman porukan tuki, yksin se ei onnistu, sanoo Jarkko Harjumaaskola (sd).
– Kotiinpäinvetoa Kymenlaakson alueella ei ole juurikaan ollut valtuutettujen, eikä myöskään hallitusporukan kesken ja vaikeistakin asioista on pystytty puhumaan ihan hyvin. SDP ei ainakaan tällä hetkellä ole alueiden verotusoikeuden kannalla.
Talouden tasapainottaminen on aluevaltuuston tärkein haaste Harjumaaskolan mielestä:
– Haminan osalta asiat ovat kokonaisuutena aivan hyvin. Esimerkiksi terveysasemallamme on käyntejä toiseksi eniten koko Kymenlaaksossa ja sen vetovoima ja maine on hyvä myös lääkärien puolelta.
Hannah Honkanen (kesk) sanoo päässeensä heti mukaan aluevaltuuston strategiatyöryhmään ja myöhemmin palvelulautakuntaan.
– Näissä on päästy hyvin tuomaan ehdotuksia ja vaikuttamaan tuleviin linjauksiin. Mielestäni virkamiehet ovat ottaneet hyvin huomioon päättäjien ehdotuksia ja yhteistyö on ollut sujuvaa, arvioi Honkanen.
– Nuorten mielenterveyden haasteet ja huumeiden käyttö on tällä seudulla yksi suurimpia hyvinvoinnin uhkia. Tarvitaan kaikkien ulottuville matalan kynnyksen palvelua, missä reagoidaan heti nuoren tarpeisiin. Myös yhteistyötä kuntien, hyvinvointialueen, järjestöjen, poliisin, koulun ja kodin toimijoiden kesken täytyy tiivistää, painottaa Honkanen.
Antti Pakkasen (PS) mukaan aluevaltuuston vaikuttamismahdollisuudet korostuvat valtuustoryhmien sisällä ja siinä valtuutetun omalla aktiivisuudella on merkitystä.
– Haminan Perussuomalaisilla on vain yksi edustaja. Sen vuoksi tunne siitä, että aluevaltuusto on vain kumileimasin, ei ole täysin tuulesta temmattu. Vaikuttamalla oman ryhmän sisällä pystyy asioihin vaikuttamaan aina, sanoo Pakkanen.
Kymenlaakson hyvinvointialueen ongelmana koetaan hallintosääntö, joka on peruja Kymsoten ajoilta. Sen mukaan esimerkiksi palveluverkkopäätöksistä vastaa aluehallitus, eikä niitä käsitellä käytännössä ollenkaan aluevaltuustossa.
– Esimerkiksi Miehikkälän terveyskeskuksen lakkauttamiseen ei valtuusto päässyt vaikuttamaan. Miehikkälä olisi ansainnut terveyskeskuksensa ja yritämme jatkossa turvata palvelut edes Virolahdella, tuumii Pakkanen.
