Syttyvätkö meijän jouluvalot tänä jouluna? Seuraa keräyksen etenemistä.

Valon ja varjon vuoropuhelu Pormestarintalon puutarhassa

Pimeän puutarhan kukat. –Valopuiston teokset ovat sateenkestävistä ja lähes kaikki kierrätysmateriaaleista valmistettuja, Kristiina Terva-Heinosella ja Juha Heinosella on sylissään kukkia, jotka ovat lähtöisin jonkun taitavan tekijän käsistä.

Vaikka itse Valojen yö peruuntuikin, toteutuu sen suosikkikohde, Pormestarintalon Valopuisto tänäkin vuonna. Pormestarintalon puutarha valoineen on avoinna yleisölle Syyssuunnistus -tapahtumassa 25.-26.9. molempina päivinä klo 18-22.

Kristiina Terva-Heinonen ja Juha Heinonen ovat järjestäneet Valojen yön tapahtuman lisäksi usein kesänäyttelyitä puutarhassaan.

Valopuisto on toivottu tapahtuma. Sen toteutumisesta oli tänä vuonna tehty jopa kansalaisaloite.

– Valopuisto on elämyksellinen, syksyn pimeyttä taklaava tapahtuma. Siinä ehkä syy sen suosioon, arvelee Kristiina Terva-Heinonen.

– Olemme iloisia, että tapahtuma toteutuu tänäkin vuonna. Tapahtumaa on valmisteltu pitkälle jo viime syksystä lähtien. Useamman taiteilijan kanssa oli sovittu teoksista, ja yhteisöllisen valopolun lyhtyjäkin oli jo tehty.

Moniaistinen elämys paikallisin voimin 

Puutarhaan tai puistoon sijoitettu, ja kenties sinne tiettyyn kohtaan vartavasten suunniteltu teos on kokonaisvaltainen kokemus. Samalla kun astut puutarhaan, astut teokseen sisään; voit tuntea sen ilman että sitä tarvitsee selittää. Ehkä tässä on yksi syy, miksi pimeän ajan valotaideteokset ja -tapahtumat puhuttelevat ihmisiä niin paljon. 

Mitä Valopuisto tänä vuonna tarjoaa?

– Illan hämärässä puutarhasta voi löytyä esimerkiksi medusoja, kukkia, lintuja, kissoja, mekkoja, satuolentoja, ties mitä, vinkkaa Juha.

– Yksittäisiä taideteoksia löytyy maasta ja puusta. Lisäksi Holvikellarin portailla on uv-maalauksia, ja liiterin oviaukoissa uv-väreillä maalattua graffititaidetta, Kristiina sanoo.

Jo perinteeksi on muodostunut yhteisöllinen Lyhtypolku, jonka tekemiseen on osallistunut kaupungin asukkaita.

– Noin kuudenkymmenen lyhdyn polkua on ollut tekemässä 45 henkilöä.

Tuttuun tapaan myös ryhmät eri oppilaitoksista ovat ideoineet ja valmistaneet omia töitä. Tänä vuonna mukana ovat Ekamin Rannikkopajat taide- ja kädentaitoyksikkö, Ekamin tekstiili- ja muotiala, Pappilansalmen koulun  ja Vehkalahden koulun kuvataiteen 8. ja 9. luokkien valinnaisryhmät, Harjun oppimiskeskuksen floristiopiskelijat ja kansalaisopiston kuvataidekoulu.

– Ryhmissä on yhteensä 125 nuorta ja 6 opettajaa.

AK Sound & Music Service huolehtii puutarhan värivalaisusta.

– Kaupunki tukee tapahtumaa kustantamalla valot ja niiden tarpeiston. Toki pienemmällä budjetilla kuin aiemmin. Ilman kaupungin tukea tätä ei olisi voitu järjestääkään.

Haminan Energia tukee tapahtumaa antamalla sähkön ja työkaapit.

– Ja sitten ovat ne kaikki noin 200 ihmistä, asukkaita, taiteilijoita, oppilaitosten ja muiden ryhmien ja yhteisöjen jäseniä, jotka ovat osallistuneet Valopuiston teosten tekemiseen. Tavoitteena luoda yhdessä jotain kaunista ja merkityksellistä.

Fatiman teoksessa käydään hyvän ja pahan vuoropuhelua

Pahan jäljet on Fatima Mourzaghin teoksen nimi. Ekamilla tekstiili- ja muotialaa 3. vuotta opiskeleva Fatima teki tilaustyönä viittaa Nelosteatterin näytelmään Lintu Sininen. Opettajansa Marjaana Koso-Nihtilän vinkistä hän jatkoi ideaa teokseksi Valopuistoon.

Jo teoksen nimi kertoo, että valkoinen ja musta viitta viestivät vahvaa symboliikkaa. 

Ekamin tekstiili- ja muotialan opiskelija Fatima Mourzaghin valmistamat upeat, viittaan pukeutuneet hahmot löytävät puutarhasta oman paikkansa ennen tapahtuman alkua. Opettaja Marjaana Koso-Nihtilä kannustaa nuoria tarttumaan tilaisuuksiin tehdä ja tuoda töitään myös koulun seinien ulkopuolelle.

– Pahan kokemukset jättävät meihin jäljet, usein rajusti. Ajan mittaan jäljet haalenevat, muuttuvat melkein  unenkaltaiseksi, Fatima kertoo teoksestaan.

Opiskelutoveritkin osallistuivat auttamalla Fatimaa työn tekemisessä.

– Heitä pitää kiittää avusta molempien viittojen linnun siipisulkia muistuttavien sulkien teossa. Niitä tarvittiin työhön satoja.

Tekstiili- ja muotialan ammattiaineiden opettaja Marjaana Koso-Nihtilä pitää Pormestarintalon Valopuiston kaltaista yhteistyötä erittäin hyvänä asiana.

– On hyvä, että opiskelijat pääsevät oppilaitoksen seinien ulkopuolelle katsomaan opiskelualaansa työelämälähtöisemmin ja soveltamaan oppimaansa käytäntöön. 

Jaa artikkeli somessa

Lähetä tai printtaa artikkeli